ison lohen sivuprofiili

Lohi

Salmo salar

Lohi on suurikokoinen vaelluskala, joka kehittyy meressä tai järvessä kutukypsäksi ja palaa sitten kotijokeensa lisääntymään. Suomalaisen lohen tarina on surullinen. Olemme menettäneet yli 90 prosenttia luontaisista lohikannoistamme jokien patoamisen, elinalueiden tuhoutumisen ja ylikalastuksen seurauksena.

Tietoa lajista

Lohi on Suomen vesillä esiintyvien kalojen kruunaamaton kuningas. Se voi kasvaa yli puolitoistametriseksi vonkaleeksi ja painaa yli 30 kiloa. Uroksille eli kojamoille kasvaa kutuajan lähestyessä komea koukkuleuka.

Vielä 1900-luvun alussa lohi lisääntyi Suomessa yli 30 joessa, mutta nyt luontaisia villejä kantoja on enää Tornion- ja Simojoessa sekä Jäämereen laskevissa Teno- ja Näätämöjoessa. Lohet eivät pääse nousemaan lisääntymisalueilleen, sillä valtaosa joistamme on padottu vesivoiman tarpeisiin.

Opi lisää lohen ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Uhat

Suomessa Itämeren ja Jäämeren lohikannat ovat vaarantuneita ja Saimaan järvilohikanta äärimmäisen uhanalainen. Suurin syy on jokien patoaminen vesivoiman tarpeisiin. Padot estävät lohia nousemasta lisääntymisalueilleen.

Tiesitkö, että...

Järvilohi on uhanalaisempi kuin saimaannorppa.

Lohikantamme kärsivät myös ylikalastuksesta. Itämerellä vuosittaiset kalastuskiintiöt ovat olleet merkittävästi suurempia kuin tieteellisen arvion mukaan olisi kestävää kalastaa. Viime vuosina lohen merikalastusta on kuitenkin rajoitettu, ja monet Itämeren lohikannat ovat päässeet elpymään.

Itämerellä lohenkalastuksessa aiheuttaa ongelmia myös se, ettei eri jokien kaloja pystytä erottamaan toisistaan, jolloin saaliiksi jää kaloja sekä heikoista että vahvoista lohikannoista. Myös järjestelmällinen salakalastus on verottanut Itämeren lohikantoja. Merialueella pyydettyjä lohia on esimerkiksi raportoitu meritaimeniksi, joille ei ole ollut kalastuskiintiöitä. Tämän lopettamiseksi meritaimenen kaupallinen kalastus kiellettiin Itämeren avomerialueella vuoden 2019 alusta

Järvilohi on uhanalaisempi kuin saimaannorppa

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen kalastaminen kiellettiin vuonna 2016 voimaan tulleessa uudessa kalastuslaissa, mutta sen salakalastus rehottaa Vuoksen vesistöissä edelleen. Mereen vaeltava lohi on sallittu saalislaji sen uhanalaisuudesta huolimatta. Lisäksi kaupallista lohenkalastusta Suomen rannikoilla aikaistettiin 1,5 kuukaudella vuonna 2017. Tämän seurauksena saaliiksi tulee aiempaa enemmän villejä ja suurikokoisia lohia, sillä ne nousevat ensimmäisinä jokiin kutemaan. Juuri ne ovat kuitenkin myös tärkeitä lohikantojen säilymisen kannalta, ja siksi kalastuskauden aikaistamisesta tulee luopua.

Ihmisen aiheuttamia haittoja on pyritty paikkaamaan istuttamalla jokisuihin ja merialueelle kalanviljelylaitoksilla kasvaneita lohia. Istutukset ovat kuitenkin ylläpitäneet liian kovaa kalastuspainetta eivätkä ne muutenkaan ole toimineet toivotulla tavalla. Mereen ja jokisuihin tehtävien istutusten sijaan tulisikin keskittyä tuhottujen lohikantojen palauttamiseen avaamalla vaellusreittejä ja ennallistamalla lisääntymisalueita. Jokiin, joihin lohta yritetään palauttaa, voidaan myös istuttaa mätiä ja poikasia.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on Suomen jäljellä olevien lohikantojen elvyttäminen ja tuhottujen lohijokien palauttaminen. Näiden saavuttaminen vaatii muutoksia nykyisiin kalastuskäytäntöihin ja muihin hoitotoimenpiteisiin.

  • Parannamme lohien lisääntymismahdollisuuksia

    Padot ja muut vesissä olevat esteet ovat suurin syy vaelluskalojen uhanalaisuuteen. Työskentelemme vesilain avaamiseksi, jotta vesivoimalat olisivat velvoitettuja rakentamaan patoihin kalatiet vaelluskalojen nousun mahdollistamiseksi. Käytöstä poistuneet ja energiantuotannolle merkityksettömät alle yhden megawatin tehoiset voimalat tulee purkaa kokonaan uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

    Lisäksi kunnostamme ja ennallistamme lohikalojen elin- ja lisääntymisympäristöjä talkoovoimin.

  • Vaikutamme kalastukseen liittyvään lainsäädäntöön

    Lohenkalastuksen tulee perustua tutkijoiden määrittämiin kestäviin tasoihin. Lisäksi lohelle tulee säätää ylämitta, jotta suurikokoiset yksilöt pääsevät lisääntymään. Samasta syystä tulee myös luopua haitalliseksi osoittautuneesta kaupallisen kalastuskauden aikaistamisesta 1,5 kuukaudella.

  • Vaikutamme EU:n kalastuspolitiikkaan

    Itämeren kalastuskiintiöt ovat osa EU:n kalastuspolitiikkaa. Ne vaikuttavat myös Suomen lohikantoihin. Vaikutamme siihen, että Itämeren kalastuskiintiöt perustuisivat Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICES:n tieteellisiin suosituksiin.

  • Autamme kuluttajia ja kalakauppiaita tekemään vastuullisia valintoja

    Niin kauan kuin kalastuksen sääntely ja valvonta ovat monin paikoin puutteellisia, kalakaupan ja kuluttajien valinnat ovat äärimmäisen tärkeitä uhanalaisten kalojen suojelemisessa. Kalaoppaamme suosituksia seuraamalla voit valita lautasellesi kaloja elinvoimaisista kannoista. Edistämme myös kalan ympäristömerkkejä. MSC- ja ASC-sertifikaatit takaavat, että myytävä kala on pyydetty tai kasvatettu kestävästi.

Mitä sinä voit tehdä?

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Lähde mukaan virtavesitalkoisiin

WWF:n kunnostaa ja ennallistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä talkoovoimin. Tule mukaan tekemään tärkeää työtä, jonka jälkeen purot ja joet solisevat jälleen esteettä!

Osallistu talkoisiin

Lähde mukaan virtavesitalkoisiin

WWF:n kunnostaa ja ennallistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä talkoovoimin. Tule mukaan tekemään tärkeää työtä, jonka jälkeen purot ja joet solisevat jälleen esteettä!