Yksinäinen metsäpeura metsän siimeksessä.

Metsäpeura

Rangifer tarandus fennicus
Silmälläpidettävä laji
Suomessa noin 2 000 yksilöä

Metsäpeura on poron luonnonvarainen serkku, joka hävitettiin Suomesta noin sata vuotta sitten. Kanta kuitenkin säilyi itärajan takana Venäjän erämaissa. Sieltä metsäpeura teki paluun maahamme sotien jälkeen, mutta turvassa se ei ole vieläkään.

Tietoa lajista

Metsäpeura kuuluu samaan lajiin (Rangifer tarandus) kuin tunturipeura, sen puolikesy muoto poro sekä Pohjois-Amerikan karibut. Se kehittyi omaksi alalajikseen edellisen jääkauden aikana eli yli 10 000 vuotta sitten. Metsäpeura ja poro voivat edelleen risteytyä keskenään, mikä kertoo läheisestä sukulaisuudesta. Risteytyminen poron kanssa onkin merkittävä uhka Suomen metsäpeurakannalle.

Metsäpeuralla on Suomessa vähintään yhtä pitkä historia kuin ihmisellä: Käytännössä koko Suomi paljakka-alueita lukuun ottamatta on ollut metsäpeuran historiallista levinneisyysaluetta. Metsäpeura on ollut vuosituhansien ajan tärkeä riistaeläin ja sillä on ollut hyvin tärkeä kulttuurillinen merkitys.

 

Tiesitkö, että...

Metsäpeuran kulttuurisesta merkityksestä kertoo Suomen runsas peuraan liittyvä paikannimistö.

Metsäpeurauros (hirvas) on suurempi kuin naaras (vaadin). Hirvas voi painaa jopa 200 kiloa, vaadin enimmillään noin 100 kiloa. Sekä hirvaalla että vaatimella on sarvet, mutta hirvaalla selvästi suuremmat. Toisin kuin vaatimilla, hirvaiden sarvet tippuvat yleensä kiima-ajan jälkeen.

Metsäpeura vaihtaa elinympäristöään vuodenkierron mukaan. Se vaeltaa keväisin ja syksyisin jopa satoja kilometrejä talvi- ja kesälaitumilleen. Kesäisin metsäpeura hakeutuu soille ja muille avoimille paikoille, talvensa se viettää karujen kankaiden, soiden ja vesistöjen muodostamassa maisemassa. Metsäpeura suosii vasontapaikkoina rauhallisia metsäalueita. Metsäinen ja suojainen vasontapaikka toimii suojana suurpetoja vastaan.

Voit oppia lisää metsäpeuran ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Metsäpeura hävitettiin Suomen luonnosta noin 100 vuotta sitten. 1940-luvulla Kainuussa havaittiin kuitenkin metsäpeuran jälkiä: Venäjän erämaista oli vaeltanut peuroja rajan yli takaisin entisille elinalueilleen.

Kainuun lisäksi metsäpeuroja elää Suomenselällä. Suomenselän metsäpeurakanta on syntynyt palautusistutuksen avulla. Kainuusta siirrettiin vuosina 1979–80 Salamanperän metsäpeuratarhaan yksilöitä, joiden jälkeläisiä vapautettiin luontoon. Suomenselän ensimmäiset vasat syntyivät luonnossa keväällä 1982, ja tarhaus lopetettiin vuonna 1984.

Lisäksi Ähtärin seudulla elää pieni metsäpeurakanta, joka on syntynyt Ähtärin eläinpuistosta 1980–90-lukujen taitteessa vapautetuista yksilöistä.

Venäjän puolella elää noin 2 000 metsäpeuraa. Koska metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Venäjällä, meillä on erityinen vastuu lajin suojelusta.

Metsäpeura seisoo havumetsässä puiden runkojen välissä.

Uhat

Suurin syy metsäpeuran ahdinkoon on metsätalous: lajille luontaisista laajoista metsä- ja suoerämaista on enää sirpaleita jäljellä. Etenkin Kainuussa myös suurpedot, ennen kaikkea susi, ovat nykyisin merkittävä metsäpeurakannan kasvua rajoittava tekijä. Susi yksin ei kuitenkaan ole syyllinen Kainuun metsäpeurakannan ahdinkoon. Metsäpeura ja susi ovat vuosituhansia tulleet toimeen samoilla alueilla.

Metsätalouden aiheuttaman metsien rakenteen muutoksen takia hirviä on nykyisin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Runsas hirvikanta on mahdollistanut paikoin suden runsastumisen, ja suden saalistuspaine kohdistuu myös metsäpeuraan. Tietoa metsäpeuran, hirven ja suurpetojen vuorovaikutuksesta ei vielä ole tarpeeksi, mutta yksi mahdollinen keino auttaa metsäpeuraa olisi hirvikannan vähentäminen metsäpeura-alueilla.

Metsäpeuraa uhkaa myös muun muassa lisääntynyt liikenne ja risteytyminen poron kanssa.

Mitä WWF tekee?

Metsäpeura oli eräs ensimmäisistä lajeista, joita aloimme suojella Suomessa. WWF:n metsäpeuratyöryhmä perustettiin vuonna 1972. Työryhmä keskittyi aluksi metsäpeuran elinalueiden tutkimukseen ja kartoitukseen, myöhemmin näiden elinalueiden suojeluun sekä varsinkin metsäpeurojen siirtoistutukseen Suomenselälle. Suomenselälle näistä siirtoistutuksista syntynyt kanta on jo noin 1 500 yksilön suuruinen. Jatkamme metsäpeuran suojelua edelleen.

  • Suojelemme metsäpeuran elinympäristöjä

    Edistämämme metsien suojelua ja vaikuttamme metsänhoidon käytäntöihin. Lue lisää työstämme Suomen metsien hyväksi.

  • Olemme mukana Metsäpeura LIFE-hankkeessa

    MetsäpeuraLIFE-hanke toteuttaa metsäpeuran palautusistutuksia eteläiselle Suomenselälle. Hankkeessa selvitetään myös metsäpeuran elinympäristövaatimuksia, ennallistetaan ojitettuja suoalueita sekä laaditaan metsäpeuran huomioiva metsähoito-ohje.

  • Lisäämme tietoa metsäpeurasta

    Viestimme metsäpeurasta suurelle yleisölle. Olemme tehneet metsäpeuraa tunnetuksi esimerkiksi suositussa WWF:n Luontolivessä.

Heräsikö kiinnostuksesi?

Metsänomistaja, näin autat!

Kokosimme vinkkejä, joilla metsänomistajat voivat auttaa metsäpeuraa.

6 + 1 vinkkiä, joilla metsänomistajat voivat auttaa metsäpeuraa

Metsänomistaja, näin autat!

Kokosimme vinkkejä, joilla metsänomistajat voivat auttaa metsäpeuraa.

Katso metsäpeuroja suorassa lähetyksessä

Ihmisen takia Suomesta hävinnyttä metsäpeuraa palautetaan alkuperäisille esiintymisalueilleen. Voit seurata niiden eloa WWF:n Luontolivessä.

Katso suoraa lähetystä

Katso metsäpeuroja suorassa lähetyksessä

Ihmisen takia Suomesta hävinnyttä metsäpeuraa palautetaan alkuperäisille esiintymisalueilleen. Voit seurata niiden eloa WWF:n Luontolivessä.