Mursu
Mursun tunnistaa helposti valtavasta koostaan ja upeista hampaistaan. Se on arktisten meriekosysteemien avainlaji, jolle suurin uhka on ilmastonmuutos.
Tietoa mursusta
Mursu on massiivinen merinisäkäs: suurimmat yksilöt voivat painaa jopa 1 800 kiloa ja kasvaa reilusti yli kolmen metrin mittaisiksi. Niiden tunnusomaiset syöksyhampaat kasvavat koko niiden elämän ajan, ja voivat pisimmillään olla jopa metrin mittaiset. Hampaitaan mursu käyttää hivuttautuessaan vedestä jäälautoille, pitäessään hengitysavantoja avoimena sekä taistellessaan ja puolustautuessaan. Vaikka mursu voi vaikuttaa maalla kömpelöltä, se liikkuu uidessaan sulavasti ja voi maallakin liikkua yhtä nopeasti kuin ihmiset.
Mursuja esiintyy kolmella toisistaan eriytyneellä alueella, ja laji on esiintymisensä mukaan jaettu kolmeen eri populaatioon: Kanadan, Grönlannin, Huippuvuorten ja Venäjän läntisillä arktisilla merialueilla eläviin atlantinmursuihin, Pohjois-Amerikan ja Aasian välisen Beringinsalmen alueella esiintyviin tyynenmerenmursuihin sekä laptevinmursuihin, jotka elävät Siperiassa Laptevinmeren alueella. Näistä atlantinmursut (O. r. rosmarus) ja tyynenmerenmursut (O. r. divergens) ovat omia alalajejaan, laptevinmursujen puolestaan katsotaan olevan perimältään tyynenmerenmursuja.
Mursut vaeltavat liikkuvien jäälauttojen mukana mutta pysyttelevät lähellä rannikkoa, sillä ne ruokailevat matalissa vesissä. Nilviäisiä ja muita selkärangattomia saalistaessaan ne liikkuvat yleensä korkeintaan 30 metrin syvyydessä, mutta kykenevät sukeltamaan noin 100 metrin syvyyteen.
Mursun ravinto
Mursut syövät pääasiassa nilviäisiä, kuten simpukoita, äyriäisiä, kotiloita ja matoja, joita ne löytävät matalista vesistä, muutamien kymmenien metrien syvyydestä. Joskus ne voivat syödä myös kalaa ja jopa hylkeitä. Ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen myötä lisääntynyt merien happamoituminen vaikuttaa nilviäisten kantoihin ja siten myös mursun ravinnonsaantiin.
Mursun lisääntyminen
Pariutumisen aikaan mursu-urokset houkuttelevat naaraita esittelemällä hampaitaan ja tuottamalla erilaisia napsahtavia ja kellomaisia ääniä veden alla. Urokset parittelevat useiden naaraiden kanssa, ja poikanen syntyy noin 15 kuukauden päästä parittelusta. Mursu synnyttää kerrallaan yhden poikasen, joka painaa syntyessään keskimäärin noin 60 kiloa. Se seuraa emoaan kaksi- tai kolmevuotiaaksi.
Mursun elintavat
Mursut ovat hyvin sosiaalisia, ja lepäilevät ja tapaavat toisiaan suurissa, tiiviissä ryhmissä. Ilmastonmuutoksen seurauksena arktista merijäätä ja siten soveltuvia lepäilypaikkoja on kesäaikaan yhä vähemmän, joten mursut joutuvat kerääntymään yhä suuremmiksi laumoiksi. Jopa kymmenien tuhansien mursujen kokoontumiset voivat olla vaarallista, sillä paniikkiin joutuessaan mursulauma voi talloa etenkin pienempiä lajitovereitaan kuoliaaksi.
Mursun uhat
Aiemmin mursua uhkasi kaupallinen metsästys, mutta nykyisin sen suurin uhka on ilmastonmuutos. Arktisella alueella ilmasto lämpenee kolmesta neljään kertaa maapallon keskiarvoa nopeammin, ja muuttaa kylmiin oloihin sopeutuneen, jäätä tarvitsevan lajin elinolosuhteita vauhdilla.
Ihmisen aiheuttamat, ilmastoa lämmittävät hiilidioksidipäästöt myös happamoittavat meriä ja vaikuttavat mursun ravinnokseen käyttämien nilviäisten kantoihin.
Myös liikenteen lisääntyminen arktisilla vesillä aiheuttaa mursulle haittaa. Laivaliikenteen myötä vedenalaisen melun määrä kasvaa. Se vaikeuttaa merieläinten kommunikointia ja heikentää siten esimerkiksi niiden lisääntymismahdollisuuksia.
Mitä WWF tekee mursun suojelemiseksi?
Ilmastonmuutoksen nopea hillitseminen on mursun tulevaisuuden kannalta tärkein toimi. Näiden massiivisten merinisäkkäiden sopeutumisesta lämpenevään ilmastoon tarvitaan myös lisää tietoa suojelun tueksi. WWF Suomi on osa WWF:n arktista ohjelmaa, jonka puitteissa toteutetaan konkreettisia suojelutoimia arktisella alueella.
-
Työskentelemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
Ilmastotyömme tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen ihmisille ja ympäristölle aiheuttamia riskejä.
-
Tuotamme lisää tietoa
Tuotamme lisää tietoa mursuista yhdessä vapaaehtoisten ”mursuetsivien” sekä British Antarctic Surveyn kanssa viisivuotisessa Walrus from Space -kansalaistiedeprojektissa.
-
Vaadimme arktisen alueen valtioita suojelemaan elinympäristöä
Olemme ehdottaneet muun muassa Last Ice Area -nimisen suojelualueen perustamista. Se on Kanadan ja Grönlannin vesillä sijaitseva laaja alue, jossa merijään ennustetaan säilyvän pisimpään. Se voi tulevina vuosina olla viimeinen paikka, jonne jäästä riippuvaiset lajit hakeutuvat ilmaston lämmetessä.
-
Työskentelemme raskaan polttoöljyn käytön lopettamiseksi arktisessa meriliikenteessä
Raskaan polttoöljyn käyttäminen meriliikenteessä aiheuttaa vakavia päästöjä. Lisäksi onnettomuuden sattuessa öljyn siivoaminen merestä on liki mahdotonta, ja voi johtaa tuhoisiin seurauksiin eläimille ja luonnolle. Vaikuttamistyömme oli merkittävässä roolissa, kun kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti kieltää raskaan polttoöljyn käytön arktisella alueella. Koska kielto astuu voimaan kaikille aluksille vasta vuodesta 2029 alkaen, työskentelemme edelleen sen eteen, että valtiot lopettaisivat raskaan polttoöljyn käytön arktisessa meriliikenteessä mahdollisimman nopeasti.
-
Vaikutamme Arktisen neuvoston työhön tarkkailijajäsenen roolissa
Käytämme laajaa asiantuntemustamme sen hyväksi, että Arktisen neuvoston päätökset tehdään luonnon ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
Haluatko auttaa mursua?
Liity Lumi-kummiksi
Suojele kanssamme pohjoista luontoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.
Liity Lumi-kummiksi
Suojele arktista luontoa yrityslahjoituksella
Arktinen alue on valtavien muutosten kourissa ilmastonmuutoksen takia. Lahjoittamalla arktiselle luonnolle yrityksesi on mukana pelastamassa pohjoista luontoa.
Suojele arktista luontoa yrityslahjoituksella
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.