Orangit

Noin 104 000 (borneonoranki), alle 14 000 (sumatranoranki), alle 800 (tapanulioranki)
Äärimmäisen uhanalainen laji

Ihmisten ja orankien DNA on 96,4-prosenttisesti sama. Erittäin älykkäät orangit elävät suuren osan elämästään korkealla puissa. Orankeja uhkaa niiden viimeisten elinalueiden häviäminen Borneossa ja Sumatralla Kaakkois-Aasiassa.

Tietoa lajista

Oranki on maailman suurin puussa elävä kädellinen. Pitkään orankien alalajeista tunnettiin vain kaksi, borneon- ja sumatranoranki, mutta vuonna 2017 pitkien tutkimusten päätteeksi havaittiin, että Sumatralla elää vielä kolmaskin orankilaji, tapanulinoranki. Tapanulinorankeja on jäljellä alle 800 yksilöä ja se on kaikkein harvinaisin orankilajeista.

Orankilajit eroavat ulkonäöltään vain vähän toisistaan, mutta sumatranorankien on havaittu muodostavan läheisemmät sosiaaliset siteet lajitovereiden kanssa.

Kaikkia kolmea orankilajia yhdistää niiden määrän dramaattinen väheneminen. Orankien tarkan lukumäärän selvittämiseksi tehdään koko ajan työtä sekä Borneolla että Sumatralla. Määrien kartoittaminen on hidasta ja haastavaa muun muassa hidaskulkuisen ja vaikean maaston takia.

On arvioitu, että aikoinaan orankien elinalue kattoi koko Kaakkois-Aasian. Sata vuotta sitten luonnonvaraisia orankeja on saattanut olla yhteensä jopa 230 000.

Opi lisää orankien ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista alla olevasta kuvagalleriasta:

Uhat

Yksipuoliset palmuöljyviljelmät ovat uhka orankien selviytymiselle.

Tiesitkö, että...

Oranki ei koskaan nuku kahta peräkkäistä yötä samassa pesässä. Tarkkaa syytä käytökselle ei tiedetä.

Elinalueiden väheneminen

Elinalueiden tuhoutuminen ja pirstoutuminen ovat suurimmat syyt orankien vähenemiseen. Orankien kotimetsistä valtaosa on hakattu maan tasalle metsätalouden, öljypalmuplantaasien, kaivosten tai maatalouden tieltä. Vuodesta 1985 vuoteen 2010 Borneo menetti jopa puolet sademetsistään.

Yli puolet orangeista elää suojelualueiden ja kansallispuistojen ulkopuolella metsissä, joita hallinnoivat metsä-, palmuöljy- ja kaivosyhtiöt. Orangit ja muut sademetsän lajit eivät ole aina turvassa suojelualueillakaan, sillä laittomat hakkuut ovat suuri ongelma Kaakkois-Aasiassa.

Salametsästys ja laiton kauppa

Kun ihmisen toiminta leviää, lisääntyvät myös kontaktit ihmisten ja orankien välillä. Orangit tulevat etsimään ravintoa, kuten hedelmiä, ihmisten läheltä erityisesti silloin kun luonnollista ravintoa on niukasti.

Plantaaseille tai hakkuualueille jääneitä orankeja saatetaan vainota ja tappaa kostoksi esimerkiksi viljelytuhoista. Poikasia kaupataan edelleen myös laittomasti lemmikeiksi. Poikasen vieminen sen emolta onnistuu ainoastaan tappamalla emo.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on pysäyttää metsäkato kaikkialla maailmassa vuoteen 2030 mennessä, jotta myös orankien kotimetsät voidaan pelastaa. Olemme suojelleet orankeja 1970-luvulta asti Indonesiassa ja Malesiassa.

Työskentelemme Indonesian puoleisella Borneolla eli Kalimantanilla metsäkadon pysäyttämiseksi ja kestävien elinkeinojen luomiseksi muun muassa ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla.

  • Tuemme alueiden suojelua

    Kehitämme suojeltujen alueiden verkoston ylläpitoa ja tuemme alueita yhdistäviä metsäkäytäviä, joita pitkin eläimet pääsevät liikkumaan alueelta toiselle. Suojelualueet eivät suojele pelkästään orankeja, vaan myös muita uhanalaisia lajeja, kuten sarvinokkalintuja, joiden salametsästys on lisääntynyt hälyttävästi.

  • Kartoitamme ja luomme suunnitelmia vastuullisesta metsien hoidosta

    Suunnittelemme metsien ja muiden alueiden kestävää käyttöä yhdessä paikallisten ja viranomaisten kanssa. Konkreettisissa suunnitelmissa sovitaan alueiden käyttötarkoituksesta: onko alue tärkeä orankien kotimetsäalue vai voidaanko esimerkiksi joutomaaksi jääneitä alueita hyödyntää maa- tai metsäteollisuuden tarpeisiin. Teemme yhteistyötä hallitusten, yritysten ja muiden järjestöjen kanssa kestävämpien metsätalouden mallien kehittämiseksi.

  • Kartoitamme orankien määrää

    Osallistumme orankilaskentoihin yhdessä paikallisten kanssa orankien elintapojen ja elinalueiden tutkimiseksi. Tiedon avulla orankien suojelutoimenpiteet voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin. Orankilaskentoja tehdään sademetsissä sekä jalkaisin että drooneilla.

  • Tuemme kestäviä elinkeinoja

    Työskentelemme yhdessä paikallisten ihmisten kanssa sekä tiedon lisäämiseksi, asenteiden muuttamiseksi että ekologisesti kestävien uusien elinkeinojen luomiseksi. Tuemme paikallisia kestäviä elinkeinoja, kuten pienimuotoista kumipuun viljelyä, peltometsäviljelyä, ekomatkailupalveluita ja rottingin keräämistä. Tavoitteena on lisätä paikallisten ihmisten hyvinvointia, ja samalla suojella tärkeitä metsäalueita ja uhanalaisia lajeja.

  • Edistämme kestävien sertifikaattien käyttöä

    Edistämme FSC-sertifikaatin käyttöä ja FSC-sertifioitujen puutuotteiden saatavuutta. Sertifiointi kertoo vastuullisesta metsänhoidosta, jonka ansiosta muun muassa orankien elinympäristöjen suojelua parannetaan myös talousmetsissä.

Haluatko auttaa?

Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Liity jo tänään
Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.