Orangit

Äärimmäisen uhanalainen laji
Noin 104 000 (borneonoranki), alle 14 000 (sumatranoranki), alle 800 (tapanulioranki)

Ihmisten ja orankien DNA on 96,4 prosenttisesti sama. Erittäin älykkäät orangit elävät suuren osan elämästään korkealla puissa, ja ne ovatkin mestarikiipeilijöitä. Orankeja uhkaa niiden viimeisten elinalueiden häviäminen Borneossa ja Sumatralla Kaakkois-Aasiassa.

Tietoa lajista

Oranki on maailman suurin puussa elävä kädellinen. Pitkään orankien alalajeista tunnettiin vain kaksi, borneon- ja sumatranoranki, mutta vuonna 2017 pitkien tutkimusten päätteeksi havaittiin, että Sumatralla elää vielä kolmaskin orankilaji, tapanulinoranki. Tapanulinorankeja on jäljellä alle 800 yksilöä ja se on kaikkein harvinaisin orankilajeista.

 

Tiesitkö, että...

Indonesian ja malaijin kielellä oranki tarkoittaa metsän ihmistä.

Orankilajit eroavat ulkonäöltään vain vähän toisistaan, mutta sumatranorankien on havaittu muodostavan läheisemmät sosiaaliset siteet lajitovereiden kanssa.

Kaikkia kolmea orankilajia yhdistää niiden määrän dramaattinen väheneminen. Tarkan orankien lukumäärän selvittämiseksi tehdään koko ajan työtä sekä Borneolla että Sumatralla. Määrien kartoittaminen on hidasta haastavaa mm. hidaskulkuisen ja vaikean maaston takia.

Opi lisää orankien ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista alla olevasta kuvagalleriasta:

On arvioitu, että aikoinaan orankien elinalue kattoi koko Kaakkois-Aasian. Sata vuotta sitten luonnonvaraisia orankeja on saattanut olla olemassa yhteensä jopa 230 000.

Täysikasvuinen oranki voi kasvaa 1,5 metriseksi ja painaa 90 kiloa. Orangilla on pitkät kädet: käsien välin pituus voi olla jopa yli kaksi metriä. Oranki rakentaa joka ilta uuden pesän korkealle latvukseen.

Uhat

Silmänkantamattomiin palmuöljyviljelmiä Borneolla

Palmuöljyviljelmiä Borneolla.

Elinalueiden tuhoutuminen ja pirstoutuminen ovat suurimmat syyt orankien vähenemiseen. Orankien kotimetsistä valtaosa on hakattu maan tasalle metsätalouden, öljypalmuplantaasien, kaivosten tai maatalouden tieltä.

Tiesitkö, että...

Oranki ei koskaan nuku kahta peräkkäistä yötä samassa pesässä. Tarkkaa syytä käytökselle ei tiedetä.

Elinalueiden väheneminen

Vuodesta 1985 vuoteen 2010 Borneo on menettänyt jo noin puolet luonnon sademetsistään. Suurin syy metsäkadolle on ihmisen kestämätön toiminta.

Yli puolet orangeista elää suojelualueiden ja kansallispuistojen ulkopuolella metsissä, joita hallinnoivat metsä-, palmuöljy- ja kaivosyhtiöt. Orangit ja muut sademetsän lajit eivät ole aina turvassa suojelualueillakaan, sillä laittomat hakkuut ovat suuri ongelma Kaakkois-Aasiassa.

Salametsästys ja laiton kauppa

Metsä-, plantaasi- ja kaivosteollisuuden sekä laittomien metsähakkuiden levittäytyessä orangit jäävät usein loukkoon pienille ja pirstoutuneille metsäalueille. Tämä lisää myös orankien kohtaamista ihmisten kanssa.

Plantaaseille tai hakkuualueille jääneitä orankeja saatetaan vainota ja tappaa kostoksi esimerkiksi viljelytuhoista. Orangit tulevat etsimään ravintoa, kuten hedelmiä, ihmisten läheltä erityisesti silloin kun luonnollista ravintoa on niukasti. Poikasilla tehdään myös edelleen laitonta lemmikkikauppaa. Poikasen vieminen sen emolta onnistuu ainoastaan tappamalla emo.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on pysäyttää metsäkato kaikkialla maailmassa vuoteen 2030 mennessä, jotta myös orankien kotimetsät voidaan pelastaa. Olemme suojelleet orankeja ja niiden kotimetsiä 1970 -luvulta asti Indonesiassa ja Malesiassa.

Kalimantanilla työskentelemme metsäkadon pysäyttämiseksi ja kestävien elinkeinojen luomiseksi mm. ulkoministeriön kehitysyhteistyön avulla.

  • Tuemme suojelualueita

    Tuemme suojelualueiden ja kansallispuistojen ylläpitoa ja kehittämistä sekä alueita yhdistäviä metsäkäytäviä, joita pitkin eläimet pääsevät liikkumaan alueelta toiselle. Suojelualueet eivät suojele pelkästään orankeja, vaan myös muita uhanalaisia lajeja, kuten sarvinokkalintuja, joiden salametsästys on lisääntynyt hälyttävästi.

  • Kartoitamme ja luomme suunnitelmia vastuullisesta metsien hoidosta

    Suunnittelemme alueiden kestävää käyttöä yhdessä paikallisten ja viranomaisten kanssa. Konkreettisissa suunnitelmissa sovitaan alueiden käyttötarkoituksesta: onko alue tärkeä orankien kotimetsäalue vai voidaanko esimerkiksi joutomaaksi jääneitä alueita hyödyntää maa- tai metsäteollisuuden tarpeisiin.

  • Kartoitamme orankien määrää

    Osallistumme orankilaskentoihin yhdessä paikallisten kanssa orankien elintapojen ja elinalueiden tutkimiseksi. Tiedon avulla orankien suojelutoimenpiteet voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin. Orankilaskentoja tehdään sademetsissä sekä jalkaisin että drooneilla.

  • Kehitämme ja tuemme kestävää metsä- ja plantaasitaloutta

    Kestävän metsätalouden kehittämisen tavoitteena on, etteivät orangit menettäisi enää yhtään niiden luonnollisia elinympäristöjä. Teemme yhteistyötä hallitusten, yritysten ja muiden järjestöjen kanssa kestävämpien metsätalouden mallien kehittämiseksi.

  • Tuemme kestäviä elinkeinoja

    Työskentelemme yhdessä paikallisten ihmisten kanssa sekä tiedon lisäämiseksi, asenteiden muuttamiseksi että ekologisesti kestävien uusien elinkeinojen luomiseksi. Tuemme paikallisia kestäviä elinkeinoja, kuten pienimuotoista kumipuun viljelyä, peltometsäviljelyä, ekomatkailupalveluita ja rottingin keräämistä. Tavoitteena on lisätä paikallisten ihmisten hyvinvointia, ja samalla suojella tärkeitä metsäalueita ja uhanalaisia lajeja.

  • Edistämme kestävien sertifikaattien käyttöä

    Edistämme FSC-sertifikaatin käyttöä ja FSC-sertifioitujen puutuotteiden saatavuutta. Sertifiointi kertoo vastuullisesta metsänhoidosta, jonka ansiosta mm. orankien elinympäristöjen suojelua parannetaan myös talousmetsissä.

Haluatko auttaa?

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Auta Sademetsä-kummina

Sademetsien suojelulla on kiire!

Sademetsät ovat elintärkeitä alueita ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ole ratkaisemassa yhtä maailman vakavimmista ympäristökriiseistä.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Sinua saattaa kiinnostaa