Nämä kolme luonnonympäristöä katoavat huolestuttavasti – suurin syypää tuhoon on ihminen

Savannien, suoalueiden ja mangrovemetsien tuhoutuminen uhkaa lukuisia lajeja ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Suomalaistenkin kulutusvalinnat köyhdyttävät luontoa.

Länsimainen kulutus uhkaa monin tavoin erilaisia luonnonympäristöjä ja aiheuttaa luonnon köyhtymistä, toteaa WWF:n uusi raportti. Raportti muistuttaa eri luonnonympäristöjen suojelun tärkeydestä, sillä kulutuksen paine uhkaa muuttaa luonnolle ja ihmisille tärkeitä ympäristöjä pysyvästi. Luonto saa väistyä esimerkiksi naudanlihan, soijan, puutuotteiden, kahvin, kaakaon ja palmuöljyn tuotannon tieltä.

Uusi raportti tarkastelee erityisesti savannien ja ruohomaiden, suoalueiden ja mangrovemetsien tuhoa. Viime joulukuussa julkaistun WWF:n selvityksen mukaan myös Suomessa tapahtuva kulutus liittyy tiiviisti näiden luonnonympäristöjen häviämiseen. Alueilta tuodaan Suomeen esimerkiksi rehuksi tarkoitettua soijaa, puutavaraa, luonnonkumia ja palmuöljyä.

”Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi, mistä eri hyödykkeet Suomeen päätyvät – eikä ihme. Monien tuotteiden ketjut ovat monimutkaisia, ja alkuperän jäljittäminen etenkin kuluttajalle vaikeaa. Tarvitsemmekin vahvaa sääntelyä, joka estäisi luonnon tuhoamisen”, sanoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

EU:ssa ongelmaa aletaan ratkoa lainsäädännöllä. Valmisteilla on metsäkatolaki, joka estäisi metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:ssa. Suomi ja muut jäsenmaat muodostavat parhaillaan kantaansa laista.

”Lain tavoitteena tulisi olla metsäkadon ja muiden luonnonympäristöjen tuhon ehkäisy. Siksi lain pitää kattaa erilaiset elinympäristöt ja kaikki raaka-aineet, joiden tuotanto on haitallista luonnolle. Tällä hetkellä esimerkiksi luonnonkumi, maissi, siipikarja ja maitotuotteet eivät ole mukana lakiluonnoksessa, vaikka niiden tuotanto on kestämättömällä pohjalla”, Kaukonen kertoo.

Erilaiset luonnonympäristöt ovat koti ja elinehto lukuisille kasvi- ja eläinlajeille sekä miljoonille ihmisille, mukaan lukien monille alkuperäiskansoille.

”Luonnon tuhoutuminen uhkaa näiden ihmisten ruoka- ja vesiturvaa, elinkeinoja ja terveyttä. Jos emme pysäytä luontokatoa, se vaikuttaa negatiivisesti koko ihmiskuntaan, myös meihin täällä Suomessa”, Kaukonen toteaa.

Savannit, ruohomaat, suoalueet ja mangrovet ovat äärimmäisen monimuotoisia alueita. Alla kerromme tarkemmin, miksi niiden suojelusta on pidettävä tiukasti kiinni.

Savannit ja ruohomaat

Avarat savannit ja ruohomaat ovat maailman uhatuimpia luonnonympäristöjä. Noin puolet maailman ruohomaista ja savanneista on jo hävinnyt, ja vain kahdeksan prosenttia ruohomaista on suojeltuja.

Brasiliassa Cerrado-savannin kasvilajiston arvioidaan olevan yhtä runsasta kuin Amazonin sademetsissä. Kolumbiassa Orinoquían savannilla elää lähes 70 prosenttia maan nisäkäslajeista. Alueilla elää lukuisia uhanalaisia lajeja jaguaarista isomuurahaiskarhuun ja tapiiriin. Pohjois-Amerikassa keskilännen preerialla elävien laululintujen kannat ovat pienentyneet jopa 80 prosenttia.

Savannien ja ruohomaiden häviäminen johtuu erityisesti alueiden raivaamisesta maatalouden tarpeisiin. Karjan ylilaidunnus on vakava ongelma, minkä lisäksi savanneilla viljellään muun muassa soijaa, maissia ja vehnää. EU:n alueelle tuodaan lukuisia raaka-aineita ja hyödykkeitä uhatuilta ruohomailta ja savanneilta, kuten Brasilian Cerradolta, Argentiinan Chacolta ja Pampakselta sekä Yhdysvalloista. Myös Suomeen päätyy esimerkiksi rehusoijaa, naudanlihaa ja maissia näiltä alueilta.

Savannit ja ruohomaat ovat äärimmäisen tärkeitä myös hiilensidonnan kannalta. Arvioiden mukaan 20–34 prosenttia maailman maanpäällisestä hiilestä on sitoutunut näiden ekosysteemien maaperään ja erityisesti kasvillisuuden juuristoon. Intensiivisen maatalouden vuoksi nämä hiilivarastot uhkaavat päätyä ilmakehään kiihdyttämään ilmastonmuutosta.

Suot ja turvemaat

Trooppiset suoalueet ovat koti lukuisille uhanalaisille lajeille, kuten orangille, matelijoille ja erilaisille linnuille. Indonesian Sumatralla jäljellä olevat suosademetsät ovat viimeisiä elinalueita sundantiikerille ja sumatransarvikuonolle, joiden alkuperäiset elinympäristöt ovat jo hävinneet. Suosademetsät ovat usein myös niin vaikeakulkuisia, ettei niiden kaikkia lajeja vielä edes tunneta.

Suo- ja turvealueita kuivataan ympäri maapalloa maanviljelyn, metsäplantaasien, turpeennoston sekä rakentamisen tieltä. Vähintään 15 prosenttia maailman turvemaista on jo tuhottu. Kaakkois-Aasiassa yli 90 prosenttia suosademetsistä on vahingoittunut muun muassa laittomien hakkuiden, metsäkadon tai kuivatuksen seurauksena. Turvemaita on kuivatettu ja muokattu erityisesti öljypalmuplantaaseja varten. Lisäksi näillä alueilla tuotetaan sellua ja luonnonkumia, joita tuodaan palmuöljyn tavoin EU:hun sekä Suomeen. Myös Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevat, maailman laajimmat suoalueet ja suosademetsät ovat uhattuina. Näiltä alueilta tuodaan EU:hun esimerkiksi puutavaraa.

Suoalueet ovat äärimmäisen tärkeitä makean veden varastoinnissa ja säätelyssä, sillä jopa 10 prosenttia maailman makeasta vedestä on arvioiden mukaan sitoutunut suo- ja turvemaihin. Ne myös varastoivat merkittäviä määriä hiiltä – jopa kolmanneksen kaikesta maapallon hiilestä. Erityisesti metsäiset ja puustoiset turve- ja suoalueet ovat tärkeitä hiilivarastoja. Turvemaiden kuivaaminen ja turpeenpoltto aiheuttaakin valtavasti päästöjä, jopa viisi prosenttia globaaleista päästöistä vuositasolla.

Mangrovemetsät

Mangrovemetsät sijaitsevat merten, jokien, järvien ja rannikoiden yhtymäkohdissa. Mangrovemetsiä esiintyy joka puolella maailmaa trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä, eli esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Väli-Amerikassa. Nämä luonnonympäristöt ovat merkittäviä lukuisille lajeille kaloista lintuihin ja nisäkkäisiin, ja niissä elää yli 340 uhanalaista lajia, kuten nenäapina. Paikalliset ihmiset saavat mangroveista ruokaa, toimeentuloa ja suojaa myrskyiltä ja tulvilta.

Mangrovemetsät tuhoutuvat äärimmäisen nopeaa vauhtia, jopa nopeammin kuin koralliriutat tai trooppiset sademetsät. Viimeisen 20 vuoden aikana mangroveista on kadonnut noin 35 prosenttia. Niitä tuhotaan erityisesti riisinviljelyn ja katkaravun kasvatuksen tieltä. Mangroveita myös kuivatetaan palmuöljyviljelmiksi.

Lisäksi lämpenevä ilmasto rapauttaa mangrovemetsiä, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin sopeutumisessa. Tiheät metsät vaimentavat myrskyaaltoja, suojaavat koralliriuttoja ja ehkäisevät eroosiota. Samalla ne sitovat valtavasti hiiltä juurissaan ja soisessa maaperässään.

Mitä sinä voit tehdä?

Voit kannustaa päättäjiä tukemaan vahvaa metsäkatolakia, joka estäisi parhaimmillaan myös muiden luonnonympäristöjen tuhoamisen. Lue vinkit EU-lakiin vaikuttamiseen täältä!

Kasvipainotteiseen ruokavalioon siirtyminen vähentää painetta raivata metsää ja muita luonnonympäristöjä laidunmaiksi tai rehusoijan tuotantoon. Herkullisia reseptejä ja vinkkejä ympäristöystävälliseen ruokavalioon löydät täältä!

Arjessa on järkevää kiinnittää huomiota kulutuksen määrään ja suosia kestävästi tuotettuja, vastuullisuussertifioituja tuotteita. Täältä löydät tekoja oman ylikulutuksen karsimiseen!

Mitä WWF tekee?

  • Edistämme vahvaa EU:n metsäkatolakia

    Vetoamme EU-maiden päättäjiin sitovan ja kattavan lain puolesta antamalla lausuntoja, käymällä vuoropuhelua päättäjien kanssa ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Vaadimme muiden luonnonympäristöjen sisällyttämistä lakiin.

  • Toimimme Cerradon puolesta

    Suojelemme ainutlaatuista savannia esimerkiksi edistämällä yritysten ja tuottajien välistä GTC-sopimusta (Grupo de Trabalho do Cerrado), jonka tavoitteena on pysäyttää luonnontilaisten ekosysteemien raivaaminen Cerradolla.

  • Kiritämme yrityksiä kestävyyteen

    Vaikutamme yrityksiin, jotta ne edistäisivät kestävää tuotantoa koko arvoketjussaan sekä tuntisivat raaka-aineidensa alkuperän ja kertoisivat siitä avoimesti. 

  • Suojelemme lajeja ja niiden elinympäristöjä eri puolilla maapalloa

    Työskentelemme hallitusten, yritysten ja paikallisten yhteisöjen kanssa estääksemme elinympäristöjen häviämistä ja edistääksemme ilmastonmuutokseen sopeutumista. Suojelemme ja ennallistamme esimerkiksi orankien kotimetsiä Borneolla ja mangrovemetsiä Amazonilla ja Mekongilla.

  • Työskentelemme ympäri maailmaa, jotta syömämme ruoka tuotettaisiin entistä kestävämmin

    Vaikutamme monipuolisesti siihen, etteivät kulutus- ja ruokavalintamme tuhoaisi luonnon monimuotoisuutta. Työskentelemme yhdessä niin tuottajien kuin jälleenmyyjien kanssa sekä kerromme kansalaisille luonnon ja ilmaston kannalta kestävistä ruokavalinnoista.

Auta WWF-kummina

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.

Liity jo tänään

Auta WWF-kummina

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla.