Yli kaksi miljoonaa hehtaaria suojeltua sademetsää ja turvaa uhanalaisille lajeille – näin kansainvälinen työmme auttaa maailmalla

WWF:n kansainvälinen työ auttaa niin uhanalaisten eläinten tilannetta kuin paikallisten ihmisten toimeentuloa. Kuluneen neljän vuoden aikana WWF Suomen työllä on suojeltu yli 2,5 miljoonaa hehtaaria sademetsää, autettu tiikerikantoja elpymään ja tuettu yli 165 000 ihmistä.

Osallistava, ihmisoikeusperustainen luonnonsuojelutyö on WWF:n työn kulmakivi ympäri maailmaa. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa.

“Nämä lähtökohdat ovat siivittäneet meidät moniin upeisiin luonnonsuojelun saavutuksiin”, WWF:n kansainvälisen työn ohjelmajohtaja Anne Tarvainen sanoo.

Vuosina 2018–2021 WWF Suomi teki kehitysyhteistyötä ulkoministeriön ja kummien tuella Himalajalla, Borneolla, Mekongin jokialueella ja Itä-Afrikassa. Monissa paikoissa työ on alkanut jo aiemmin, ja pitkäjänteisellä työllä on saavutettu vaikuttavia ja kestäviä tuloksia.

“Toimintamme jatkuu edelleen monissa vanhoissa kohteissa. Tänä vuonna olemme aloittaneet yhteistyön myös Boliviassa, missä turvaamme arvokasta Amazonin jokiekosysteemiä”, Tarvainen kertoo.

Lue kuusi onnistumista vuosilta 2018–2021.

1 Yli 2,5 miljoonaa hehtaaria metsää suojelun ja kestävän käytön piiriin

Tärkeä palanen WWF Suomen kansainvälistä työtä on elinympäristöjen turvaaminen. Neljän vuoden aikana hankealueilla saatiin suojelun ja kestävän käytön piiriin yli 2,5 miljoonaa hehtaaria metsää, mikä vastaa hieman Kainuun maakuntaa suurempaa aluetta. Määrä ylitti selvästi työlle asetetun 1,1 miljoonan hehtaarin tavoitteen. Onnistumisen syynä voidaan pitää pitkäaikaista yhteistyötä paikallisten viranomaisten, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Suurin osa metsistä suojeltiin Indonesian arvokkailla sademetsäalueilla Borneon saarella, jossa metsäkadon riski on maailman suurimpia.

Ilmasta kuvattu näkymä sumupilvien lomasta näkyvästä sademetsästä Indonesiassa.

Metsiä häviää vuosittain keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria, mistä valtaosa on trooppista sademetsää. WWF:n raportin mukaan maailman metsäkato keskittyy erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan ”metsäkatovyöhykkeille”. WWF Suomi tukee luonnonsuojelutyötä juuri tällaisilla alueilla.

2 Sarvikuonojen määrä kasvoi

Nepalissa toteutettiin vuonna 2021 sarvikuonolaskenta, josta saatiin ilahduttavia tuloksia. Yksilöiden määrä kasvoi koko Nepalissa 645 sarvikuonosta 752 yksilöön kuudessa vuodessa. Suklaphantan kansallispuistossa populaatio oli kasvanut kahdeksasta yksilöstä 17 sarvikuonoon.

Myös Itä-Afrikassa sarvikuonoja elää nyt aiempaa enemmän. Neljän vuoden aikana populaatio on kasvanut 250 yksilöllä. Merkittävä syy lajimäärien kasvuun on salametsästyksen vähentyminen, minkä eteen hankkeissa on tehty paljon töitä. Oppeja Nepalin menestystarinasta on jaettu Itä-Afrikan viranomaisille.

3 Hyviä uutisia myös norsuista, orangeista ja tiikereistä

Myös muut uhanalaiset lajit ovat hyötyneet WWF:n työstä. Itä-Afrikassa norsujen määrä on kasvanut ja salametsästys vähentynyt. Tällä hetkellä norsupopulaatio Keniassa on 36 000 yksilöä, Tansaniassa 60 000 ja Ugandassa 3 600. Kantojen arvioidaan olevan vakaita kaikissa kolmessa maassa.

Vuonna 2021 Borneon saarelta löydettiin uusi orankien elinalue Kalimantanin viidakosta. Nyt alue pyritään saamaan suojelun piiriin. Orangeilla menee hyvin WWF Suomen tukemilla alueilla ja populaatiot ovat pysyneet vakaina.

Nepalissa lasketaan tällä hetkellä tiikereiden määrää, joka näyttää alustavien tulosten mukaan olevan kasvussa. On erittäin todennäköistä, että maa pystyy tuplaamaan tiikerien määrän verrattuna vuoteen 2010. Kansainvälisenä verkostona WWF on työskennellyt monipuolisesti tiikereiden puolesta.

Uhanalaisten lajien kantojen kasvu on selvä merkki suojelutyön onnistumisesta. Se kertoo myös siitä, että lajien elinympäristöt ovat hyvässä tilassa. Kukoistavat elinympäristöt auttavat muitakin lajeja selviytymään ja takaavat hyvinvointia myös alueen ihmisille.

Nämä sarvikuonot kuvattiin vuoden 2021 sarvikuonolaskennan yhteydessä Nepalissa. Sarvikuonojen suurimpia uhkia on salametsästys.

4 Vahvistusta paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeuksiin

Jokaisessa WWF Suomen tukemassa kohteessa toimitaan yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Yhteistyöllä voidaan vahvistaa esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeutta päättää omista metsistään. Heidän kanssaan kehitetään elinkeinoja, kuten peltometsäviljelyä, ekoturismia ja kestävää metsänhoitoa. Suuremmat tulot edesauttavat yhteisöjen hyvinvointia ja elinkeinojen kuormitus luontoon pienenee.

Kaiken kaikkiaan neljän vuoden aikana toiminnassa oli mukana 509 kansanlaisjärjestöä ja yhteisöä. WWF Suomen kehitysyhteistyöstä hyötyi suoraan yli 165 000 ihmistä neljän vuoden aikana. Heidän joukkoonsa lukeutui monipuolisesti haavoittuvassa asemassa olevia, kuten naisia, lapsia, vammaisia ihmisiä ja alkuperäiskansoihin kuuluvia. Ihmisoikeusperustaisuus huomioidaan jokaisessa suojeluhankkeessa esimerkiksi tekemällä arvio alueen sosiaalisista kysymyksistä.

5 Uusia elinkeinoja turvaksi ilmastonmuutosta vastaan

Muuttuvaan maailmaan soveltuvien elinkeinojen kehittäminen oli neljän vuoden aikana WWF:n kansainvälisen työn ytimessä. Ilmastokriisin edetessä on ollut tarpeen kehittää esimerkiksi paremmin kuumenevaan ilmastoon sopivia maanviljelytapoja. Monen suomalaisillekin tutun hyödykkeen, kuten kahvin, vaniljan tai kumin, tuotannon alta saatetaan raivata arvokasta metsää, joka suojaa ilmastonmuutoksen seurauksilta ja hillitsee ilmaston lämpenemistä.

Tällaisten hyödykkeiden tuotantoon on kehitetty kestävämpiä tuotantotapoja esimerkiksi Madagaskarilla, joka tuottaa valtaosan koko maailman vaniljasta. Vaniljan paremmat viljelymenetelmät kasvattavat sadon määrää ja laatua. Samanaikaisesti vanilja on vastustuskykyisempi ilmastonmuutosta ja kasvitauteja vastaan.

Lapsia kulkemassa valoisassa metsässä.

WWF:n tuella autetaan kyläyhteisöjä käyttämään metsiä entistä kestävämmin. Lapset keräävät heiniä Khatan metsäkäytävässä Nepalissa.

6 Kestäviä valintoja kotimaahan

Ilmastokriisi ja luontokato ovat koko ihmiskunnan ongelmia, joiden ratkaisemiseen vaaditaan kaikkien osallistumista. Siksi osana WWF:n kehitysyhteistyötä oli vuosina 2018–2021 vaikuttaminen kotimaan käytäntöihin, erityisesti poliittisiin päätöksiin ja kestäviin ruokavalintoihin. Viestintäkampanjoilla ja koulukiertueella kerrottiin ruuan ympäristövaikutuksista, minkä lisäksi muun muassa WWF:n maksuton ruokakurssi ja Kalaopas tarjosivat neuvoa kestäviin ruokavalintoihin.

Vaikuttamistyössä kohteena olivat esimerkiksi Suomen ylivaalikautiset kehityspoliittiset linjaukset, joissa nostetaan nyt entistä paremmin esiin luonnon monimuotoisuuden rooli. Vaikuttamistyö jatkuu paraikaa kansainvälisissä YK:n luontoneuvotteluissa, joiden lopputulema vaikuttaa ihmisten elämään ympäri maailmaa.

Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Lahjoita alk. 9 €/kk
Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.