WWF: Lentoliikenteen ilmastovaikutus on pelkkiä hiilidioksidipäästöjä suurempi
Finnairin päästölaskuri ei WWF:n mielestä anna oikeaa kuvaa lentojen päästöjen vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen, sillä siinä ei oteta huomioon muita kasvihuonekaasupäästöjä kuin hiilidioksidi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC suosittelee hiilidioksidipäästöjen kertomista 2-5:llä, jotta muun muassa vesihöyryn ja otsonin vaikutukset tulisi huomioitua. WWF toivoo, että lentojen päästövaikutuksia arvioitaessa nojauduttaisiin ilmastotieteeseen niin poliittisessa päätöksenteossa kuin yrityksissäkin.
Mediassa on käyty keskustelua eri tavoista laskea lentoliikenteen päästöjen ilmastovaikutuksista, kun Finnair julkisti oman ilmastopäästöjen päästölaskurinsa. Tässä yhteydessä Finnairin ympäristöjohtaja Kati Ihamäki arvosteli muun muassa WWF:n käyttämää laskentatapaa.
Kattavin arviointi ilmaliikenteen päästöistä ja niiden vaikutuksista ilmaston lämpenemiseen on vuonna 2005 julkaistu tieteellinen artikkeli Aviation Radiative Forcing in 2000. Yksi sen keskeisistä tuloksista oli päivittää tapa, jolla lasketaan lentoliikenteen päästöjen vaikutukset ilmastonmuutokseen. Laskentatavassa tarkastellaan suoria hiilidioksidin, vesihöyryn, sulfaatin ja nokihiukkasten päästöjä. Lisäksi tarkastellaan välillisiä typpioksidipäästöjen vaikutuksia otsonin ja metaanin pitoisuuksiin sekä päästöjen vaikutusta pilvien muodostumiseen. Tämän tieteellisen artikkelin johtopäätökset on vahvistettu uusimmassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportissa.
IPCC suosittelee artikkelin perusteella lentoliikenteen päästöjen ilmastovaikutuksia laskettaessa hiilidioksidipäästöjen kertoimista säteilypakotekertoimella 2,7 (säteilypakote tarkoittaa lisääntyvien kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta ilmakehässä). Tämä tarkoittaa sitä, että lentoliikenteen päästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen on 2-5 kertaa suurempi kuin pelkkien hiilidioksidipäästöjen. Vaikka tieteellisesti ei ole vielä pystytty määrittämään lentoliikenteen päästöjen vaikutusta ilmastonmuutokseen yksityiskohtaisen tarkasti, on kuitenkin varmaa, että vaikutus on vähintään kaksinkertainen ja pahimmillaan yli viisinkertainen pelkkiin hiilidioksidipäästöihin verrattuna. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti WWF pitää hyvin tärkeänä, että lentoliikenteen vaikutuksia laskettaessa käytettäisiin vähintään kerrointa 2,7. WWF toivoo, että Finnair ottaisi kertoimen käyttöön omassa laskurissaan.
WWF:n suosittelemia päästölaskureita ovat muun muassa saksalainen laskuri www.atmosfair.de sekä australialainen laskuri www.climatefriendly.com. Saksalaisessa laskurissa päästökertoimena käytetään kerrointa 3 ja australialaisessa laskurissa kerrointa 2,7. Molemmissa päästöt voi lisäksi kompensoida hankkimalla Gold Standard -sertifioituja päästövähennysyksiköitä, jotka täyttävät ekologiset ja sosiaaliset kestävän kehityksen kriteerit. Lisäksi Gold Standard varmistaa, että hankkeisiin sijoitetut varat varmasti vähentävät päästöjä.
Lisätietoja:
WWF Suomi / ilmasto-ohjelman päällikkö, Karoliina Auvinen, gsm 050 330 5418, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Transport and Environment (T&E), Policy officer – aviation and shipping, João Vieira, puh. +32 2289 1043
Lähteitä:
Sausen R. et al. 2005. Aviation radiative forcing in 2000: An update on IPCC (1999). Saatavissa: http://folk.uio.no/gunnarmy/paper/sausen_mz05.pdf
T&E – European Federation for Transport and Environment and CAN-Europe – Climate Action Network Europe. 2006. Clearing the Air – The Myth and Reality of Aviation and Climate Change (erityisesti Annex 1: Background on the climate impact of aviation, s. 32). A T&E / CAN-Europe publication. Saatavissa: www.transportenvironment.org/tag/aviation/publications
Päästöjen kompensoinnin kestävän kehityksen standardi Gold Standard: www.cdmgoldstandard.org