Uutiset | 26/12/2025

Valitsimme 10 hienoa luontokuvaa vuodelta 2025 – sammalmättäällä loikova ilves, viirupöllön poikanen ja autotietä ylittävä kilpikonna

Juho Talja

WWF:n kuva-arkisto täydentyy joka vuosi upeilla otoksilla, jotka kuvaavat työtämme ympäri maailmaa. Valitsimme vuodelta 2025 kymmenen kiinnostavaa kuvaa, jotka muistuttavat monimuotoisesta ja upeasta luonnostamme.

Viirupöllön poikanen istuu puunrungon päällä.

Viirupöllö

Viirupöllö pesii lähes koko Suomessa havu- ja sekametsissä. Tässä kuvassa on viirupöllön poikanen, joita pöllöemo puolustaa hyvinkin tarmokkaasti.

Pullokuonodelfiini ja sen poikanen uivat meressä. Taustalla kaksi muuta pullokuonodelfiiniä.

Pullokuonodelfiini

Pullokuonodelfiinejä tavataan lähes maailman kaikilla merialueilla, paitsi napaseutujen vesissä. Joitakin hyvin harvoja kertoja pullokuonodelfiinejä on tavattu myös Suomen rannikoilla. Tämä emo ja poikanen kuvattiin Bahamalla.

Puuma seisoo puun alla Yhdysvaltain Arizonassa.

Puuma

Puuma on laajoilla alueilla Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa elävä suuri kissaeläin. Tämä puuma kuvattiin Arizonassa Yhdysvalloissa.

Ruokki nousee siivilleen kallionkielekkeen päältä. Kaksi muuta ruokkia seuraa tilannetta kalliolla.

Ruokki

Ruokki on merilintu, jota tavataan Suomessa ulkosaariston louhikkoisilla saarilla. Nämä ruokit kuvattiin Ruotsissa Gotlannissa Stora Karlsön saarella.

Podocnemis-suvun kilpikonna ylittämässä autotietä Kolumbiassa ilta-aikaan.

Podocnemis-suvun kilpikonna

Podocnemis-suvun kilpikonnat ovat Etelä-Amerikassa eläviä jokikilpikonnia, joita tunnetaan yhteensä kuusi lajia. Tämä suvun kilpikonna, jonka tarkka laji ei ole selvillä, kuvattiin Kolumbiassa ylittämässä autotietä.

Ilves makoilee sammalmättäällä.

Ilves

Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Tämän leppoisaa tunnelmaa välittävän kuvan otti Soosseli-nimellä tunnettu luontokuvaaja Ossi Saarinen, jonka ilvesaiheinen kuva (eri kuva) valittiin myös Vuoden luontokuvaksi 2025.

Useampi lunni kallionkielekkeellä.

Lunni

Lunni on suurissa yhdyskunnissa ja pääasiassa kalaravinnolla elävä merilintu. Lunni ei kuulu Suomen lajistoon, mutta joskus yksilöitä harhautuu Suomeenkin. Lunni on uhanalainen laji – se luokitellaan vaarantuneeksi.

Merinahkakilpikonnan poikanen ui öisessä meressä lähellä pintaa.

Merinahkakilpikonna

Merinahkakilpikonna on nykyisistä kilpikonnalajeista kaikkein suurin. Suurimmillaan jopa yli 900 kilogrammaa painava merinahkakilpikonna luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi eli se on uhanalainen. Kuvan poikanen taltioitiin Indonesiassa.

Taimenen pyrstö ja selkäevät näkyvät veden pinnan yläpuolella.

Taimen

Taimen on lohikaloihin kuuluva vaelluskala, jonka ulkonäkö ja koko vaihtelevat suuresti elinpaikan mukaan. Sekä mereen että järveen vaeltavat Suomen taimenkannat ovat vaarassa kadota nousuesteiden, liiallisen kalastuksen ja vesien pilaantumisen takia. Meritaimenjokia on koko maassa enää 11, kun niitä ennen oli yli 60.

Jalohaikara nousee siivilleen kosteikolta.

Jalohaikara

Jalohaikaroita tavataan lähes ympäri maailman. Suomessa laji pesi ensimmäistä kertaa 2018 ja nykyisellään pesimäkanta on suunnilleen 10-25 paria. Tämä hieno jalohaikaran lentoon lähtö kuvattiin Englannissa.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Tilaa uutiskirje

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 16/08/2024

Luonto on sodan hiljainen uhri – WWF Ukrainan työ jatkuu sodasta huolimatta

Kolmatta vuotta jatkuvan sodan vaikutukset Ukrainan luontoon ovat karuja. Suojelualueita on tuhoutunut tulipaloissa, maastossa on valtavia määriä räjähteitä ja merialueiden saastuminen on johtanut muun muassa delfiinien joukkokuolemiin.  Ympäristön huomioiminen on erityisen tärkeää sodan aikana, sanoo Helsingissä vieraillut WWF Ukrainan maajohtaja Bohdan Vykhor.
Lue lisää
Uutiset 18/07/2022

WWF ja Reima julkaisevat kan­sain­vä­li­sen yh­teis­työ­mal­lis­ton, jolla tuetaan luon­non­suo­je­lua

Reima tukee yrityslahjoituksella WWF:n kansainvälistä työtä monimuotoisen luonnon suojelemiseksi. Reima x WWF -yhteistyömallisto on tehty ympäristöä säästävistä materiaaleista.
Lue lisää
Uutiset 03/08/2023

320 ilveksen henki vaarassa, jos ministeriön esitys menee läpi

Maa- ja metsätalousministeriö esittää 320 poikkeusluvan enimmäismäärää ilveksen niin sanottuun kannanhoidolliseen metsästykseen poronhoitoalueen eteläpuolella. WWF:n mielestä esitetty kiintiö on aivan liian suuri ja ministeriön esittämät perustelut ontuvat.
Lue lisää