Valitsimme 10 hienoa luontokuvaa vuodelta 2025 – sammalmättäällä loikova ilves, viirupöllön poikanen ja autotietä ylittävä kilpikonna
WWF:n kuva-arkisto täydentyy joka vuosi upeilla otoksilla, jotka kuvaavat työtämme ympäri maailmaa. Valitsimme vuodelta 2025 kymmenen kiinnostavaa kuvaa, jotka muistuttavat monimuotoisesta ja upeasta luonnostamme.
Viirupöllö
Viirupöllö pesii lähes koko Suomessa havu- ja sekametsissä. Tässä kuvassa on viirupöllön poikanen, joita pöllöemo puolustaa hyvinkin tarmokkaasti.
Pullokuonodelfiini
Pullokuonodelfiinejä tavataan lähes maailman kaikilla merialueilla, paitsi napaseutujen vesissä. Joitakin hyvin harvoja kertoja pullokuonodelfiinejä on tavattu myös Suomen rannikoilla. Tämä emo ja poikanen kuvattiin Bahamalla.
Puuma
Puuma on laajoilla alueilla Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa elävä suuri kissaeläin. Tämä puuma kuvattiin Arizonassa Yhdysvalloissa.
Ruokki
Ruokki on merilintu, jota tavataan Suomessa ulkosaariston louhikkoisilla saarilla. Nämä ruokit kuvattiin Ruotsissa Gotlannissa Stora Karlsön saarella.
Podocnemis-suvun kilpikonna
Podocnemis-suvun kilpikonnat ovat Etelä-Amerikassa eläviä jokikilpikonnia, joita tunnetaan yhteensä kuusi lajia. Tämä suvun kilpikonna, jonka tarkka laji ei ole selvillä, kuvattiin Kolumbiassa ylittämässä autotietä.
Ilves
Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Tämän leppoisaa tunnelmaa välittävän kuvan otti Soosseli-nimellä tunnettu luontokuvaaja Ossi Saarinen, jonka ilvesaiheinen kuva (eri kuva) valittiin myös Vuoden luontokuvaksi 2025.
Lunni
Lunni on suurissa yhdyskunnissa ja pääasiassa kalaravinnolla elävä merilintu. Lunni ei kuulu Suomen lajistoon, mutta joskus yksilöitä harhautuu Suomeenkin. Lunni on uhanalainen laji – se luokitellaan vaarantuneeksi.
Merinahkakilpikonna
Merinahkakilpikonna on nykyisistä kilpikonnalajeista kaikkein suurin. Suurimmillaan jopa yli 900 kilogrammaa painava merinahkakilpikonna luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi eli se on uhanalainen. Kuvan poikanen taltioitiin Indonesiassa.
Taimen
Taimen on lohikaloihin kuuluva vaelluskala, jonka ulkonäkö ja koko vaihtelevat suuresti elinpaikan mukaan. Sekä mereen että järveen vaeltavat Suomen taimenkannat ovat vaarassa kadota nousuesteiden, liiallisen kalastuksen ja vesien pilaantumisen takia. Meritaimenjokia on koko maassa enää 11, kun niitä ennen oli yli 60.
Jalohaikara
Jalohaikaroita tavataan lähes ympäri maailman. Suomessa laji pesi ensimmäistä kertaa 2018 ja nykyisellään pesimäkanta on suunnilleen 10-25 paria. Tämä hieno jalohaikaran lentoon lähtö kuvattiin Englannissa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.