Aasian aarreaitasta löytyi yli 150 uutta lajia – katso kuvat

Tutkijat ovat löytäneet Kaakkois-Aasiasta Mekongin alueelta uskomattoman määrän uusia, ennestään tuntemattomia lajeja. Tutkitulta alueelta löytyi 157 uutta lajia vuonna 2017. Lajien joukossa on muun muassa kultahiuksinen lepakko, joka muistuttaa 90-luvun poikabändin keulakuvaa.

Kambodzasta, Laosista, Myanmarista, Thaimaasta ja Vietnamista löytyi yhteensä kolme uutta nisäkäs-, 14 sammakkoeläin-, 23 kala-, 26 matelija- ja 91 kasvilajia.

Uusien lajien löytyminen Mekongin alueelta ei ole poikkeuksellista. Sieltä hiljattain löytyneiden uusien lajien määrä on hengästyttävä: tutkijat ja tieteilijät ovat löytäneet Mekongin alueelta kahdenkymmenen vuoden aikana (1997-2017) yhteensä 2 681 uutta lajia.

”Kiinnostavaa on se, että viime vuonna löydetyistä lajeista lähes 40 löydettiin Myanmarin alueelta, joka on valtiona vasta avautumassa tutkimukselle, luonnonsuojelulle ja kansainväliselle tiedeyhteisölle”, sanoo WWF:n kansainvälisen kehityksen asiantuntija Aleksi Heiskanen.

Haltioiden mukaan nimetty pieni sammakko (Ophryophryne elfina) löydettiin “haltiametsästä” (elfin forest) Vietnamista. Se sai löytöpaikkansa ja sarvimaisten silmäluomiensa vuoksi Taru sormusten herrasta -faneja kutkuttavan lempinimen “Sammakko Keskimaasta”.

“Skywalker Hoolock Gibbon”-nimen saanut apina (Hoolock tianxing) kuuluu 25 uhanalaisimman kädellislajin joukkoon.

Tämä hieman kananjalkaa muistuttava kasvi (Thismia nigricoronata) löydettiin Laosista. Kasvilajin elinympäristöä uhkaavat kalkkikivikaivokset.

Monet ovat huomanneet tämän Myanmarista löytyneen lepakon (Murina hkakaboraziensis) hiusten muistuttavan 90-luvulta tutun poikabändi NSYNC:n keulakuva Lance Bassin hiuksia. Laji saikin lempinimen “Lance Bass -lepakko”.

Tätä Myanmarista löytynyttä käärmelajia (Gyiophis salweenensis) uhkaa elinympäristön muutos ja maatalouden laajentuminen.

Monet lajit saattavat kadota kokonaan ennen kuin ne edes löytyvät

Huono uutinen on se, että sekä eläin- että kasvilajien elinympäristöt pienenevät ja pirstaloituvat koko ajan. Myös selkärankaisten villieläinten määrä maailmassa on romahtanut. WWF:n Living Planet -raportti kertoo, että selkärankaisten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia reilussa 40 vuodessa.

”Esimerkiksi Mekongin alueelta joka vuosi löytyvät uudet lajit kertovat, että saatamme menettää lajeja pysyvästi jo ennen kuin ne edes löydetään, sillä maailman metsät ja muut elinympäristöt katoavat hälyttävää tahtia”, Heiskanen sanoo.

Villieläinten määrän vähenemisen ja elinympäristöjen kutistumisen syytä ei voi etsiä pelkästään kaukomailta: myös suomalaisten kulutus vaikuttaa suoraan luontoon rajojemme ulkopuolella. 93 prosenttia suomalaisen ruoan kulutuksen luonnon monimuotoisuusvaikutuksista kohdistuu muualle maailmaan*.

Uusista lajeista kertova raportti

 

Muut lähteet:

*Sandström, V. ym. 2017. Linking country level food supply to global land and water use and biodiversity impacts: The case of Finland. Science of Total Environment