WWF:n Living Planet 2026 -raportti: Luonto köyhtyy edelleen, mutta toivoa on
WWF:n tuoreessa Living Planet -raportissa julkaistu Living Planet -indeksi seuraa selkärankaisten villieläinpopulaatioiden koon keskimääräisiä suhteellisia muutoksia vuodesta 1970 lähtien. Indeksi osoittaa, että kymmenientuhansien seurattujen populaatioiden koko on pienentynyt keskimäärin 73 prosenttia 52 vuodessa. Luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia, mutta muutos on mahdollinen.
Mistä on kyse?
WWF julkaisee joka toinen vuosi Living Planet -raportin yhteistyössä Zoological Society of Londonin kanssa. Raporttia varten tutkijat laskevat Living Planet -indeksin (LPI), joka tarkastelee maailmanlaajuisesti tuhansien selkärankaisten eläinlajien kymmeniätuhansia populaatioita vuodesta 1970 alkaen.
Tuorein Living Planet -indeksi osoittaa, että seurannassa olleiden selkärankaisten villieläinlajien populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 73 prosenttia 52 vuodessa. Aineisto kattaa eri lajien ja populaatioiden kohdalla eripituisia ajanjaksoja vuosien 1970 ja 2022 välillä, ja siinä on mukana nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. Yhteensä aineistoon kuuluu 5 790 eläinlajia ja 35 803 populaatiota eri puolilta maailmaa, ja niiden joukossa on niin kutistuvia, kasvavia kuin vakaana pysyneitä populaatioita. Eniten ovat kutistuneet makean veden lajien populaatiot.
Vaikka indeksi osoittaa populaatioiden keskimäärin pienenevän, puolet aineiston populaatioista oli vakaita (7 prosenttia) tai kasvussa (43 prosenttia). Pienenevät populaatiot heikkenevät kuitenkin niin merkittävästi, että indeksi on kokonaisuudessaan negatiivinen.
Living Planet -indeksi kertoo keskimääräisistä muutoksista tarkasteltujen populaatioiden koossa, ei eläinyksilöiden tai populaatioiden määrästä. Eri vuosien indeksit eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, sillä lajien ja populaatioiden määrä aineistossa vaihtelee. Esimerkiksi vuoden 2026 Living Planet -raportissa on 967 populaatiota ja 295 lajia enemmän kuin edellisessä, vuonna 2024 julkaistussa raportissa.
Living Planet -indeksi ei ole aukoton mittari luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä, mutta se on linjassa muiden vastaavien tutkimusten kanssa. Muiden muassa hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on nostanut esiin ihmisen vaikutuksen luontotyyppien ja lajien merkittävään vähenemiseen.
Miten kriisi ratkaistaan?
Vaikka globaalilla tasolla luontokadon hidastumisesta ei ole merkkejä, Living Planet -raportti osoittaa myös esimerkkejä siitä, että luonto voi toipua. Koska ihmisen toiminta eli energia-, ruoka- ja rahoitusjärjestelmämme ovat luonnon köyhtymisen merkittävimmät aiheuttajat, myös muutos voidaan saada aikaan siirtymällä kohti nykyistä kestävämmin toimivia ja luonnon paremmin huomioivia järjestelmiä.
Voimme siis edelleen kääntää kehityksen suunnan – kunhan ryhdymme toimeen nyt. Luonnonsuojelun konkreettiset onnistumiset osoittavat, että luonto palautuu, kun sille annetaan siihen mahdollisuus.
Katso rohkaisevia esimerkkejä kuvakarusellista:
Tiikereiden määrä on noussut 70 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2025. Lajin palautuminen on osoitus siitä, mitä koordinoiduilla ja pitkäaikaisilla suojelutoimilla voidaan saada aikaan, kun maiden hallitukset, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, kansalaisjärjestöt ja rahoittajat tekevät yhteistyötä. Onnistumisen taustalla on muun muassa sekä kansallista työtä että hallitustenvälisiä sitoumuksia, ammattimaisia metsänvartijayksiköitä ja rajat ylittävää salakuljetuksen vastaista työtä.
Tonnikala- ja idäntonnikalakantojen romahduksen myötä tonnikala luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi ja idäntonnikala vaarantuneeksi. Maat ja kalastusteollisuus ryhtyivät toimiin tilanteen muuttamiseksi muun muassa kampanjoimalla kestävästi kalastetun tonnikalan puolesta, pienentämällä kalastuskiintiöitä ja lisäämällä valvontaa. Nyt kumpaakaan ei pidetä ylikalastettuna tai huolta aiheuttavana lajina.
Afrikan savanninorsujen määrä vähenee suurella osalla niiden elinalueita, ja laji on kokonaisuutena uhanalainen. Eteläisessä Afrikassa on kuitenkin populaatioita, jotka ovat omalla alueellaan kasvaneet. Kehityksen suunta on saatu käännettyä, kun eteläisen Afrikan maat ovat muun muassa antaneet paikallisyhteisöille toimivaltaa norsujen suojelussa, työskennelleet salametsästyksen vähentämiseksi ja onnistuneet vähentämään korruptiota.
Liemikilpikonnasta tuli vuonna 2025 ensimmäinen merikilpikonnalaji, jonka luokitus Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Punaisessa kirjassa voitiin muuttaa uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Lajin elpyminen on seurausta 50 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä noin 80 maassa, joissa liemikilpikonna lisääntyy. Määrä on saatu nousuun muun muassa suojelemalla pesiviä naaraita ja munia, muokkaamalla kalastusta sivusaaliin määrän vähentämiseksi, osallistamalla paikallisyhteisöjä sekä vahvistamalla kilpikonnien laittoman pyydystämisen valvontaa.
-
Kohti uusiutuvaa energiaa
Energiajärjestelmässä on jo globaalisti tapahtunut myönteisiä muutoksia, ja kehitys jatkuu hyvään suuntaan. Esimerkiksi aurinkovoima on monissa maissa edullisin keino tuottaa sähköä. Muutos ei kuitenkaan tapahdu riittävän nopeasti, ja edistysaskeleiden tahti ja pituus vaihtelevat huomattavasti maiden ja yhteiskunnan sektoreiden välillä. Vauhtia tulee kiristää, jotta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua.
-
Kohti kestävää ruokajärjestelmää
Ruokajärjestelmässä on näkyvillä merkkejä positiivisista muutoksista: esimerkiksi ruokahävikkiä pyritään vähentämään sekä terveellistä ja kestävää kulutusta edistämään sekä konkreettisilla toimilla ruokakaupoissa että ravitsemussuosituksilla. Muutos on kuitenkin vasta alkutekijöissään, ja sen vauhdittaminen vaatii lisää kunnianhimoa paitsi ympäristön myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisten terveyden vuoksi.
-
Kohti reilua rahoitusta
Rahoitusjärjestelmämme on vielä kaukana tilanteesta, jossa hyvä kehitys alkaisi itse vahvistaa itseään. Rahoitussektori tarvitseekin pikaisia toimia, jotta luonnolle vahingollista toimintaa ei enää rahoiteta ja luontohaitan kustannukset maksaa niiden aiheuttaja. Lisäksi sääntelyyn tarvitaan vakautta ja ennustettavuutta ja monimuotoisuutta edistävään työhön merkittävästi lisää rahoitusta.
Aurinkovoima on monissa maissa edullisin keino tuottaa uutta sähköä, ja Suomessakin tuulivoima on noussut marginaalista toiseksi suurimmaksi tuotantomuodoksi.
Ruoantuotanto perustuu luonnon monimuotoisuudelle. Kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen vähentäisi luontokatoa merkittävästi.
Rahavirtojen ohjaaminen monimuotoisuutta suojeleviin toimiin ja ympäristön näkökulmasta kestävään liiketoimintaan on vasta alkutekijöissään. Muutoksen edistämiseen tarvitaan muun muassa poliittisia päätöksiä ja yritysten omaa tahtoa.
Mitä WWF tekee?
-
Suojelemme lajeja ja niiden elinympäristöjä ympäri maailman
Toteutamme konkreettisia kenttähankkeita lajien suojelemiseksi ympäri maailmaa. Toimimme ainutlaatuisten ekosysteemien hyväksi esimerkiksi arktisella alueella, Isolla valliriutalla ja Himalajalla. Suomessa työskentelemme erityisesti metsien, Itämeren, sisävesien, perinneympäristöjen, arktisen alueen ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Suojelun lisäksi ennallistamme lajien elinympäristöjä, Suomessa esimerkiksi perinneympäristöjä ja kosteikoita.
-
Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon osana WWF:n maailmanlaajuista verkostoa
Osallistumme kansainvälisiin luonto- ja ilmastoneuvotteluihin. WWF Suomen asiantuntijat ovat mukana vaatimassa toimia esimerkiksi luonnon ja ilmaston puolesta YK:n luonto- ja ilmastokokouksissa.
-
Edistämme ympäristöystävällistä ruoantuotantoa ympäri maailman
Kulutuksemme ja ruokavalintamme vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäisen ruuan tuotanto, joten kannustamme kasvipainotteiseen ruokavalioon. Ympäristöystävällisessä tuotannossa esimerkiksi neitseellisiä sademetsiä ei raivattaisi pelloiksi tai palmuöljyplantaaseiksi. Edistämme esimerkiksi kestävää peltometsäviljelyä tropiikissa.
-
Työskentelemme pysäyttääksemme salametsästyksen ja ylikalastuksen
Vaadimme valtioilta tiukempia toimia salametsästyksen, laittoman kaupan ja ylikalastuksen pysäyttämiseksi. Toimimme yhteistyössä valtioiden hallituksien kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemiseksi ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi.
Mitä sinä voit tehdä?
Jokainen meistä voi tehdä arjessa valintoja luonnon puolesta sekä antaa äänensä kuulua päättäjille. Asuminen, liikkuminen, ruoka sekä tavaroiden ja palveluiden kulutus vaativat kaikki luonnonvaroja ja aiheuttavat myös kasvihuonekaasupäästöjä. Alla esimerkkejä siitä, mitä voit tehdä juuri nyt.
-
Vetoa Euroopan johtajiin luonnonsuojelun puolesta
Keräämme allekirjoituksia Näpit irti luonnosta -vetoomukseen, jolla vaadimme, ettei ympäristölainsäädäntöä murenneta. Allekirjoittamalla vetoomuksen voit olla mukana vaatimassa Euroopan johtajia puolustamaan lakeja, jotka suojelevat ihmisiä ja luontoa, eivätkä taivu saastuttajien ja eturyhmien painostukseen.
-
Syö kasvipainotteisesti
Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia yksityisen kulutuksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Muiden ympäristövaikutusten osalta ruoka on vielä merkittävämpi. Olemme koonneet vinkkejä ympäristöystävälliseen ruokavalioon, ja voit esimerkiksi tilata itsellesi maksuttoman ruokakurssin sähköpostiisi.
-
Anna tilaa luonnolle
Selkärankaisten villieläinten lisäksi pölyttäjät tarvitsevat lisää elintilaa. Ala villiksi -kampanjamme kannustaa villiinnyttämään omalla pihalla, puutarhassa ja parvekkeella. Villiinnyttää voi monella tapaa, esimerkiksi jättämällä nurmikon leikkaamatta, lehdet haravoimatta tai perustamalla vesipisteen eläimille.
-
Tee vapaaehtoistyötä luonnon puolesta
Tarjoamme monenlaisia mahdollisuuksia toimia luonnon hyväksi vapaaehtoisena. Koulutamme öljyntorjuntajoukkoja toimimaan mahdollisessa onnettomuustilanteessa, järjestämme talkooleirejä ja torjumme haitallisia vieraslajeja. Tutustu kaikkiin eri tapoihin täällä.
-
Kuluta vastuullisesti
Kulutusvalinnoillamme on vaikutusta. Ympäristön kannalta tärkein päivittäinen valinta on se, mitä valitsemme lautasellemme. Omien valintojen lisäksi voit myös ottaa yhteyttä päättäjään, antaa yritykselle palautetta tuotteista tai kertoa ylikulutuksen haitoista lähipiirissä. Tarvitsemme rohkeita asian puolestapuhujia, sillä kestävyysmurros alkaa ajattelutapojen muuttamisella.
-
Auta WWF:n kummina
Tukijoidemme avulla olemme saaneet aikaan monia luonnonsuojelun onnistumisia. Niitä tarvitaan kuitenkin lisää, eikä aikaa ole hukattavaksi. Tuellasi suojelemme hätää kärsiviä lajeja ja niiden elinympäristöjä sekä vaikutamme koko verkostomme voimin politiikkaan ja yrityksiin, jotta luonto pääsisi elpymään.
Mitä yrityksenne voi tehdä?
Yrityksillä on merkittävä rooli luontokadon pysäyttämisessä ja syy toimia, sillä luonnon monimuotoisuus on kaiken liiketoiminnan ja talouden perusta. Listasimme alle keinoja, joilla yritys voi torjua luontokatoa.
-
Luontokato pois yrityksen liiketoiminnasta
Yritysten tulee pyrkiä läpinäkyvyyteen omissa arvoketjuissaan ja poistaa luontokato toiminnastaan. Yrityksen tulee mitata omat luontovaikutuksensa ja sen jälkeen tehdä suunnitelma negatiivisten vaikutusten poistamiseksi.
-
Liiketoiminta yhden maapallon rajoihin
Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa luontoa huomattavasti nopeammin kuin se pystyy uusiutumaan. Yritysten tulisi kehittää siirtymäsuunnitelma, jonka avulla ne sovittavat toimintansa yhden maapallon rajoihin.
-
Näytä suuntaa yrityskansalaisena
Edelläkävijät muuttavat maailmaa. Yritys voi toimia aktiivisen kansalaisen tapaan ja tukea ympäristöä suojelevaa lainsäädäntöä. Lisäksi yritykset voivat tukea suojelutyötä taloudellisesti.
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Yrityksenne voi olla mukana ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia yhdessä kanssamme. Tutustu WWF:n lahjoitus- ja yhteistyötapoihin ja löydä yrityksesi tapa osallistua.