Suomalainen broileri saattaa aiheuttaa metsäkatoa – WWF:n selvityksen mukaan rehusoijan alkuperä on usein tuntematon 

WWF:n tänään julkaisema selvitys osoittaa, että suomalaisen broilerin, sianlihan ja kananmunien tuotannossa käytetyn soijarehun alkuperästä ei ole aina varmuutta. Selvityksen mukaan aiempaa isompi osuus suomalaisyritysten käyttämästä soijasta on sertifioitua. Siitä huolimatta Suomeen tuodaan edelleen soijarehua, jonka tuotanto on voinut aiheuttaa metsäkatoa.

 

WWF kysyi soijan alkuperästä kahdeltatoista vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden alalla toimivalta yritykseltä, joilla arvioitiin olevan keskeinen rooli suomalaisessa soijan käytössä. Selvitys osoittaa, etteivät toimijat välttämättä tiedä, mistä niiden käyttämä soija on peräisin.

”Vaikka moni ei uhraa aiheelle ajatusta, lähikaupasta ostettu tuttu tuote voi aiheuttaa metsäkatoa esimerkiksi Etelä-Amerikassa”, WWF:n neuvonantaja Jussi Nikula sanoo.

Selvitykseen vastanneista kahdestatoista yrityksestä seitsemän kuului Suomalaisen soijasitoumuksen allekirjoittajiin. Sitoumus perustettiin vuonna 2016, jolloin allekirjoittajat asettivat tavoitteeksi, että vuoden 2020 loppuun mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija edistää vastuullisesti tuotettua, RTRS- tai ProTerra-sertifioitua soijaa.

”Selvityksemme osoittaa, että soijasitoumus ja sen puitteissa toteutetut toimenpiteet ovat siirtäneet koko toimialaa kestävämpään suuntaan. Aiempaa isompi osuus soijasta on sertifioitua. Ongelma kuitenkin on, että parantunut sertifiointikattavuus perustuu pitkälti niin sanottujen sertifikaattikredittien ostamiseen”, Nikula sanoo.

Sertifikaattikredittien käyttö edistää vastuullisen soijan tuotantoa. Se ei kuitenkaan varmista, etteikö sertifikaattikredittejä hankkineen yrityksen tuotteiden tuotannossa olisi käytetty soijaa, joka on tullut pellolta, joka on vastikään raivattu luonnontilaisen metsän tai muun elinympäristön tilalle. Esimerkiksi suomalainen broileri ja sianliha sekä kananmunat voivat edelleen olla metsäkatoriskituotteita, koska niiden tuotannossa käytetyn rehun alkuperästä ei aina ole varmennettua tietoa. Broilerin tuotanto on kasvanut Suomessa, ja broilerit syövät rehussaan useimmiten suhteellisesti enemmän soijaa kuin muut tuotantoeläimet.

Ratkaisu: EU:n metsäkatolaki

Sademetsien ja muiden tropiikin luonnonympäristöjen kato on vakava ongelma, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Soijaviljelmien laajentuminen on suurimpia metsäkadon syitä.

Sademetsien lisäksi soijan viljelyn laajentuminen uhkaa muun muassa Cerrado-savannialuetta Brasiliassa. Vuonna 2018 23 prosenttia Etelä-Amerikasta EU:hun tuotavasta soijasta tuli Cerradolta. Cerrado on lajirikkaudeltaan maailman ainutlaatuisin savanni. Jo yli puolet alueesta on hävinnyt soijaviljelmien ja karjalaitumien tieltä.

Ongelma on ratkaistavissa, mutta toistaiseksi käytössä olleet keinot eivät ole tepsineet. Globaaleja aloitteita ja yrityskohtaisia vastuullisuussitoumuksia on lukuisia. Monet yritykset ovat tunnistaneet arvoketjujensa tärkeimmät metsäkatoriskit, ja yrityksillä on asiantuntemusta ja toimintamalleja riskien minimoimiseksi. Nämä keinot eivät kuitenkaan ole levinneet riittävän laajalle. Siksi ratkaisevan tärkeä keino metsäkadon hillitsemiseksi on vuoden 2022 alussa käsiteltävänä oleva EU:n metsäkatolaki, jonka tarkoituksena on estää metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsy EU:n markkinoille.

”Vahva metsäkatolaki on paitsi vastuullisten kuluttajien myös yritysten etu. Edelläkävijäyritysten ei tulisi kantaa vastuuta ja kustannuksia yksin. Siksi Suomen tulee ajaa vahvaa metsäkatolakia EU-valmistelussa”, Nikula sanoo.

”Metsäkatolaki on lähes ainutkertainen poliittinen mahdollisuus varmistaa, että suomalaisten ostoskoriin ei joutuisi enää tuotteita, joiden tuotantoon liittyy korkea metsäkatoriski. Tähän tilaisuuteen suomalaistenkin päättäjien on tartuttava.”

Lisätietoja:

neuvonantaja Jussi Nikula, WWF, 040 595 9002, [email protected]

Tutustu selvitykseen täällä.