Mediatiedotteet | 13/10/2022

WWF:n tuore Living Planet -raportti: Selkärankaisten villieläinten ahdinko jatkuu

Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970, ilmenee WWF:n Living Planet –raportista. Raportti piirtää tähän saakka tarkimman kuvan populaatioiden kehityksestä. Epävakaa maailmantilanne korostaa luontokadon pysäyttämisen tärkeyttä. 

WWF:n Living Planet 2022 -raportti tuo jälleen uutta tietoa maapallon luonnon tilasta. Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee 5 230 selkärankaisen eläinlajin lähes 32 000 populaatiota eri puolilla maailmaa. Indeksin aineisto on tällä kertaa merkittävästi aiempaa suurempi, sillä siihen on lisätty uutta tutkimustietoa etenkin Brasiliasta. Tarkastelussa olevat populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuosina 1970–2018.

“Raportti osoittaa karusti sen, miten luonnon ahdinko on jatkunut jo vuosikymmeniä. Viime vuosina olemme todistaneet luontokadon tuhoisia seurauksia, kuten pandemiariskien kasvamisen. Nyt tarvitaan selkärankaa pysäyttää luontokato”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. 

Living Planet -raportin mukaan suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle. Ilmastonmuutos on nousemassa yhä merkittävämmäksi aiheuttajaksi luonnon köyhtymiselle. 

“Ellei ilmaston lämpenemistä pystytä rajaamaan 1,5 asteeseen, ilmastonmuutos on todennäköisesti tulevaisuudessa luontokadon suurin syy”, Rohweder kertoo. 

Luonnonsuojelu lisää turvallisuutta ja vakautta

Juurisyihin puuttuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Living Planet -indeksin lisäksi muutkin luonnon monimuotoisuutta mittaavat tutkimukset kertovat luonnon hädästä. Esimerkiksi kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi sukupuuton uhkaavan jopa miljoonaa lajia, eikä ihminenkään säästy luontokadon seurauksilta. Lähes 200 miljoonaa ihmistä kärsi heikosta ruokaturvasta vuonna 2021. Luonnon köyhtyminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat myös rauhaan ja turvallisuuteen.  

“Nykyinen maailmantilanne on osoittanut, miten tärkeää meidän on luopua fossiilisista polttoaineista ja rakentaa yhteiskuntamme ekologisesti kestävälle pohjalle. Luonnonsuojelu ja ilmastokriisin torjunta ovat tekoja turvallisen tulevaisuuden puolesta”, Rohweder sanoo. 

Living Planet -raportti alleviivaakin tarvetta ratkaista ilmasto- ja luontokriisit yhtäaikaisesti. Vuoden 2022 lopussa järjestettävät YK:n ilmasto- ja luontokokoukset ovat erityisen tärkeitä vaikuttamisen paikkoja. YK:n luontokokousta on lykätty jo useaan otteeseen ja päätöksiä odotetaan kuumeisesti.  

“Aikaa ei ole hukattavaksi. Maailman valtioiden tulee sitoutua pysäyttämään luontokato vuoteen 2030 ja saamaan luonto elpymisen tielle. Suomessa nykyinen hallitus voi tarttua heti toimeen suojelemalla vanhat ja luonnontilaiset valtion metsät”, Rohweder sanoo. 

Pelkkä luonnonsuojelu ei kuitenkaan käännä laskevaa käyrää nousuun, Living Planet -raportissa muistutetaan. Suojelun rinnalla tarvitaan kokonaisvaltaista muutosta tuotantotavoissa, luonnonvarojen kulutuksessa ja ruokajärjestelmissä. Yrityksillä on merkittävä rooli luontokadon pysäyttämisessä ja syy toimia, sillä luonnon monimuotoisuus on myös kaiken liiketoiminnan ja talouden perusta. 

YK:n luontokokouksessa valtioiden tulee sitoutua puolittamaan tuotannon ja kulutuksen jalanjälki vuoteen 2030 mennessä. 

Mikä Living Planet -raportti?

  • WWF julkaisee tieteeseen perustuvan, luonnon monimuotoisuuden tilaa käsittelevän raportin joka toinen vuosi. 
  • Raportin ytimessä on Living Planet -indeksi, joka kuvaa suhteellisia muutoksia selkärankaisten villieläinten populaatioiden eli kantojen koossa vuosien 1970 ja 2018 välillä. Aineistossa on mukana nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja. 
  • Living Planet -indeksin tavoitteena on kuvata yhdellä luvulla selkärankaisten eläinlajien populaatioiden yleistä trendiä. Näin voidaan tarkastella luonnon monimuotoisuuden yleistä kehitystä. Indeksi ei kerro eläinten määrien absoluuttisesta vähentymisestä tai lajien sukupuutosta. 
  • Indeksin laskennassa on tehty korjaavia painotuksia maantieteellisesti, elinympäristöittäin ja lajiryhmittäin, jotta indeksi antaisi paremman arvion kokonaistilanteesta. Ilman painotuksia tietyt alueet ja lajiryhmät, joista on enemmän lähdeaineistoa, saisivat liian suuren painoarvon. 

Kuva- ja haastattelupyynnöt

Silja Annila, viestinnän asiantuntija
[email protected], 044 0709 939 

Lisätietoja  

Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi
[email protected], 040 840 7461 

Jari Luukkonen, suojelujohtaja, WWF Suomi
[email protected], 040 585 0020

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 16/03/2023

”Luonto ei pyydä meiltä mitään muuta, kuin että pitäisimme siitä huolta” – Elina Gustafsson ja muut Earth Hour -lähettiläät tekivät lupauksen luonnolle

Somevaikuttaja Julia Ahonen, ex-nyrkkeilijä Elina Gustafsson ja toimittaja-tietokirjailija Julia Thurén ryhtyivät WWF:n Earth Hour -lähettiläiksi, koska luonto on heille tärkeä osa elämää. He haluavat muistuttaa ihmisiä siitä, että valinnoillamme on vaikutusta.
Lue lisää
Uutiset 22/03/2023

Tuhannet ihmiset vaativat Luon­to­mars­sil­la päättäjiltä toimia luontokadon py­säyt­tä­mi­sek­si ja il­mas­tok­rii­sin hil­lit­se­mi­sek­si – katso kuvat marssilta!

Luontomarssi keräsi ympäristön tilasta huolestuneet ihmiset yhteen yli 17 suomalaiskaupungissa lauantaina 18. maaliskuuta. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toivoo, että päättäjät kuulevat kansalaisten huolen ja toimivat. 
Lue lisää
Uutiset 01/02/2023

Suomalaiset näkevät kas­vi­poh­jai­ses­sa ruoassa uusia vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia – Lähes 30 elin­tar­vi­kea­lan toimijan verkosto vaatii seuraavalta hal­li­tuk­sel­ta panostuksia kas­vi­poh­jai­seen ruokaan

Suomalaiset kasvipohjaiset elintarvikkeet voivat nousta merkittäviksi vientituotteiksi sekä työllistäjäksi vauhdilla kasvavilla markkinoilla.
Lue lisää