Pariisin ilmastosopimus

Pariisissa solmittiin vuonna 2015 oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Siinä valtiot sitoutuivat rajamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahden asteen, pyrkien korkeintaan puolentoista asteen tasoon. Sopimuksen toimeenpanosta neuvotellaan vuosittain järjestettävissä kansainvälisissä ilmastokokouksissa (Conference of the parties eli COP).

Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Se on toistaiseksi voimassa ja koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan, ja sopimuksen osapuolten on pyrittävä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä rahoitusvirtojen suuntaamista kohti vähähiilistä kehitystä.

Suomi, kuten muutkin sopimuksen osapuolet, ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen ja toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Maat määrittelevät itse päästövähennystavoitteensa ja laativat politiikkatoimet niiden saavuttamiseksi. Ilmastotieteen selvästä viestistä ja vaikuttavien toimien kiireellisestä tarpeesta huolimatta vieläkään ei ole yhteisesti sovittu esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen takarajasta. Viiden vuoden välein osapuolten edistymistä tarkastellaan maailmanlaajuisissa kokonaistarkasteluissa. Ensimmäinen tällainen Global Stocktake -tarkastelu tehtiin vuoden 2023 YK:n ilmastokokouksessa.

Ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa (COP) seurataan sovittujen asioiden toteutumista sekä sovitaan niiden yksityiskohtaisesta toimeenpanosta. Esimerkiksi vuoden 2022 kokouksessa sovittiin uuden rahoitusmekanismin perustamisesta, jolla rahoitetaan ilmastonmuutoksesta johtuvien vahinkojen korvaamista. Vuonna 2023 sovittiin maailmanlaajuisesta siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista.

WWF seuraa ilmastosopimuksen osapuolikokousten neuvotteluja tarkkailijan roolissa ja kykenee tuomaan neuvottelijoiden tietoon ilmaston ja luonnon kannalta tärkeitä asioita ja näkemyksiä. Varsinaisten neuvottelujen lisäksi näiden COP-kokousten yhteydessä järjestetään valtava määrä tapahtumia. COP-kokouksista onkin muodostunut ilmastojulistusten tärkein areena.

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 26/11/2024

Neu­vot­te­lu­jen blok­kaa­mis­ta ja riittämätön päätös ra­hoi­tuk­ses­ta – Bakun il­mas­to­ko­kous ei täyttänyt toiveita

Bakun ilmastokokous päättyi pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen tulokseen, joka ei ansaitse edes tyydyttävää arvosanaa. Mitä kokouksessa tapahtui ja mistä heikot kirjaukset juontavat juurensa?
Lue lisää
WWF-lehti 13/12/2024

No onkos tullut kesä? – Ilmaston läm­pe­ne­mi­nen muuttaa suomalaista joulua

Suomalainen joulu ja talvi voivat muuttua dramaattisesti, jos ilmaston lämpenemistä ei saada hillittyä. Se, millaiseksi tulevaisuuden talvet muodostuvat, on kiinni ennen kaikkea meistä suomalaisista.
Lue lisää
Näkökulmat 18/11/2024

Näkökulma: Bakun il­mas­to­ko­kouk­ses­sa on löydettävä rahoituksen ja hillinnän tasapaino

Niin kauan kuin ehdotuksia avoimesta keskustelusta blokataan fossiilitalouteen nojaavien maiden toimesta, ei kehittyviltä mailta löydy halua yllättää positiivisesti rahoitusesityksillään, kirjoittaa WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Lue lisää