Kuusi keinoa pysäyttää luonnon köyhtyminen
Elämäämme ylläpitävä luonnon monimuotoisuus heikkenee ihmisen toiminnan takia. Onneksi ihminen voi korjata sen, minkä on rikkonut: luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen on olemassa ratkaisut.
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES arvioi, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen johtuu ennen kaikkea viidestä syystä: ilmastonmuutoksesta, muutoksista maan ja merien käytössä, luonnonvarojen ylikulutuksesta, saasteista sekä vieraslajeista.
Luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisen keinot liittyvät siten näihin ongelmiin.
Pelastustyöntekijä auttaa tulvan alle jäänytt perhettä Britanniassa vuonna 2005.
Tiesitkö, että...
Jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta, eläin- ja kasvilajien paikalliset sukupuutot, metsäpalot, sään ääri-ilmiöt sekä vieraslajien, tuholaisten ja tautien leviäminen lisääntyvät merkittävästi verrattuna 1,5 asteen lämpenemiseen.
Ratkaistaan ilmastokriisi
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt elinympäristöihin ja eri lajien mahdollisuuksiin elää niissä. Esimerkiksi arktisella alueella elävältä mursulta ilmastonmuutos on viemässä elintilan jäiden huvetessa, hiekkarannoilla pesivien merikilpikonnien poikaset taas kuoriutuvat yhä useammin naaraina, koska lämpenevä hiekka vaikuttaa sukupuolen määräytymiseen. Kehitys on ajan kuluessa tuhoisaa, sillä ilman koiraita konnat eivät voi jatkaa lisääntymistä.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä rajaamaan nousu alle 1,5 asteeseen. Maapallon keskilämpötila on jo noussut asteen.
Tärkeimmät keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat fossiilisista polttoaineista luopuminen, kestävien uusiutuvien energiamuotojen käyttö, energian säästö ja energiatehokkuus, liikenteen sähköistäminen, metsäkadon pysäyttäminen, luonnollisten hiilinielujen kasvattaminen ja ilmastokestävä ruoantuotanto ja -kulutus.
Tiesitkö, että...
Suomalaisten ruoankulutuksen luonnon monimuotoisuusvaikutuksista 93 prosenttia kohdistuu maantieteellisten rajojemme ulkopuolella. Tämä johtuu pääasiassa lihan kulutuksestamme.
Lopetetaan luonnonvarojen ylikulutus
Tänä vuonna maailmassa kulutettiin luonnonvaroja 1,75 maapallon edestä. Ylikulutus tarkoittaa sitä, että kulutamme enemmän kuin mikä on maapallon rajoissa kestävää. Suurimmat syyt ylikulutukseen ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.
Ylikulutuksemme takia esimerkiksi metsät häviävät hälyttävää vauhtia hakkuiden, karjalaitumien ja maanviljelyn alta. Monet maailman kalakannoista ovat ylikalastettuja ja jotkin lajit, kuten sinievätonnikala, ovat tämän takia uhanalaisia.
Ylikulutuksen taittaminen vaatii ennen kaikkea poliittisia päätöksiä. Niitä tarvitaan sekä ilmastokriisin ratkaisemisessa että talouden ja yhteiskunnan rakenteiden muuttamisessa luonnon kannalta kestäviksi.
Tiesitkö, että...
Olemme menettäneet vuosien 1700 ja 2000 välillä lähes 90 prosenttia maapallon kosteikkoalueista.
Suojellaan elinympäristöjä ja palautetaan niitä luonnontilaan
Merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle ovat luonnonvaraisten elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen, joiden suurin syy on, että maataloudelle raivataan lisää maa-alaa erityisesti kasvavan eläinperäisen ruuan kulutuksen takia. Muita syitä elinympäristöjen häviämiselle ovat esimerkiksi rakennetun ympäristön laajentuminen ja energiantuotanto.
Luonnon köyhtymistä voidaan estää suojelemalla luonnonvaraisia elinympäristöjä. Lajien selviytymisen kannalta on tärkeää myös se, että eri suojelualueet yhdistetään toisiinsa niin, että lajit voivat kulkea suojelualueelta toiselle.
Lisäksi ihmisen muokkaamia ympäristöjä pitää palauttaa takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä. Tätä kutsutaan ennallistamiseksi. Ennallistaminen on merkittävää luonnon lisäksi myös ihmiselle: esimerkiksi mangrovemetsät, koralliriutat ja muut rannikkoa suojaavat ekosysteemit ovat tehokkaita esteitä merenpinnan nousun aiheuttamille tulville.
Muutetaan tapojamme käyttää maata
Suurin syy lajien elinympäristöjen tuhoutumiseen ovat maankäytön muutokset, erityisesti metsän raivaaminen laidunmaiksi ja rehutuotantoon.
Ruuan ympäristövaikutuksia voidaan pienentää ohjaamalla tuotantoa ja kulutusta kasvispainotteiseksi ja vähentämällä ruokahävikkiä. Liha- ja maitotuotteiden tuotanto aiheuttaa myös suuret ilmastopäästöt, joten kasvisten ja kestävästi pyydetyn kalan osuutta lautasilla pitää lisätä.
Tiesitkö, että...
Suojelemalla luonnon monimuotoisuutta turvaamme myös meille ihmisille puhtaan veden ja ilman, ruokaa sekä lääkeaineita. Lue lisää
Otetaan luonto ja ilmasto osaksi kaikkea päätöksentekoa
Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojelu pitäisi olla kaiken päätöksenteon ja varojenkäytön perusta. Päätöksenteossa pitäisi huomioida vaikutukset luonnolle niin omassa maassa kuin rajojen ulkopuolellakin.
Alkava vuosikymmen on poikkeuksellisen tärkeä luonnon kannalta. Silloin uudistetaan luonnon turvaksi tehty YK:n kansainvälinen biodiversiteettisopimus. Sopimus piti uusia vuonna 2020, mutta koronaviruksen vuoksi kansainvälinen biodiversiteettikokous siirtyi vuoteen 2021. Uuden sopimuksen on oltava nykyistä sitovampi, jotta luonnon köyhtyminen voidaan vihdoin pysäyttää. Vuosina 2020 ja 2021 arvioidaan myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista. Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tämä tavoite karkaa, elleivät poliittiset päättäjät pysty riittäviin tekoihin Glasgow’ssa järjestettävässä ilmastokokouksessa. Myös Glasgow’n ilmastokokous siirtyi vuoteen 2021.
Ohjataan rahavirrat luonnon ja ilmaston kannalta kestävään tulevaisuuteen
Jotta voimme ratkaista ilmastokriisin ja suojella luontoa, valtavat määrät pääomaa, eli rahaa, on siirrettävä hiilettömiin vaihtoehtoihin. Vastuu puhtaan energian vallankumouksesta ei ole pelkästään poliitikkojen harteilla. Institutionaaliset sijoittajat eli eläkerahastot, vakuutusyhtiöt ja pankit ovat merkittävässä asemassa rahavirtojen ohjaamisessa.
Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajata alle 1,5 asteeseen, rahavirrat on suunnattava puhtaaseen energiaan ja pois fossiilisesta tuotannosta.
Artikkelia muokattu 18.5.2020 kello 11.23: Päivitetty kansainvälisten biodiversiteetti- ja ilmastokokousten uusi ajankohta.
