Uhanalaisille vaelluskaloille joululahja: Haarajoen padon purkamisesta vihdoinkin sopimus
Järvenpään kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, WWF Suomi ja Haarajoen padon alueen maanomistaja ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on Haarajoen myllyn vanhan padon ja patosillan purkaminen. Tämä avaisi Vantaanjoen vesistön vaelluskaloille jopa sata kilometriä uutta reittiä kohti Keravanjoen latvaosia. Padon purkamisesta on keskusteltu yli 30 vuotta.
Keravanjoen viimeisen täydellisen vaellusesteen purkaminen on nyt askeleen lähempänä toteutumista, ja seuraavaksi käynnistetään hankkeen tarkempi suunnittelu ja tarvittavat lupaprosessit. Joella päästään töihin näillä näkymin kesällä 2021, ja työt on tarkoitus saada valmiiksi saman vuoden aikana. Samalla on tarkoitus kunnostaa koskialue kalojen lisääntymis- ja elinalueeksi.
Keravanjoki kuuluu Vantaanjoen vesistöön, joka on Uudenmaan toiseksi suurin vesistö. Siitä on viime vuosien padonpurkujen ja kalojen lisääntymispaikkojen kunnostusten ansiosta muodostunut valtakunnallisesti merkittävä meritaimenvesistö.
Haarajoen pato on viimeinen vaelluskalojen täydellinen nousueste Keravanjoella, sillä Kellokosken kalatie valmistui 2018 ja Tikkurilankosken pato purettiin kesällä 2019. Haarajoen padon purkaminen tulee avaamaan Keravanjoen latvat meriyhteyteen. Samalla kaloille vapautuu jopa sata kilometriä esteetöntä vaellusreittiä.
”On upeaa, että Keravanjoen huomattavin vaelluseste Haarajoen kylässä lopulta poistuu ja Vantaanjoen vesistö saa uuden piristysruiskeen. Padonpurku mahdollistaa myös noin 130 metriä pitkän uuden koskialueen syntymisen, joka tulee toimimaan erittäin tärkeänä uhanalaisen taimenen lisääntymis- ja poikasalueena”, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen iloitsee.
Haarajoen purettava patorakenne.
Kannustava esimerkki
Padon purkamisesta huolimatta Haarajoen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas myllyrakennus säilyy ennallaan, ja pohjapatoratkaisussa turvataan edellytykset myös vesivoiman tuotannon jatkumiselle. Myllyn koneistot ovat kunnossa, joten se on myös harvinainen ja historiallisesti arvokas vanha teollisuusrakennus.
”Tutustuessani Haarajoen patoon ja sen rakennuksiin vakuutuin heti siitä, että hyvällä yhteistyöllä miljööseen saataisiin soviteltua ratkaisu, joka mahdollistaisi myös kalojen kulun. Olen ollut aiemminkin edistämässä vastaavanlaisia esteiden poistoja ja nähnyt, että vakiintuneet vedenkorkeudet ja laitoksen käyttö on tarvittaessa saatu turvattua. Tämä on hieno hetki”, totesi WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.
Haarajoen historiallinen myllyrakennus säilytetään.
”Uskomme, että tämä projekti on kannustava esimerkki siitä, että aikaisemmin mahdottomiltakin tuntuneisiin kohteisiin on mahdollista löytää uusia ratkaisuja. Tämänkin padon purkamisesta käytiin keskustelua yli 30 vuotta, ja lopulta onnistuttiin löytämään kaikkia osapuolia miellyttävä ratkaisu”, Sampsa Vilhunen kiittelee.
Hän muistuttaa, että Sanna Marinin hallitusohjelmassa on luvattu vauhdittaa vesiluonnolle haitallisten patojen purkamista, ja ensi vuoden budjettiin on tähän varattu 6 miljoonaa.
”Nyt toivomme Maa- ja metsätalousministeriöltä aktiivisuutta, jotta Haarajoen kaltaisia vaikuttavia yhteistyöhankkeita saadaan käyntiin ja patoja myös nurin ympäri Suomen”, Vilhunen peräänkuuluttaa.
Lisätietoja:
Sampsa Vilhunen, ohjelmapäällikkö
WWF Suomi
sampsa.vilhunen@wwf.fi
040-5503854
Manu Vihtonen, virtavesiasiantuntija
WWF Suomi
manu.vihtonen@wwf.fi
040-5050620
WWF:n osarahoituksen ja työpanoksen padon purkuprojektissa mahdollistavat Lasse Leppinen säätiön lahjoitus, Poikkilaakson ala-asteen koululuokan lahjoitus uhanalaisten kalalajien suojeluun ’Haluatko miljonääriksi’-ohjelman voittorahoista sekä Vauhtia Vaellukseen-EMKR hanke.
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.
Puretaan padot yhdessä!
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.