WWF:n Vuoden luontokirja -kilpailun voittaja kertoo sudesta kiihkottomasti niille, joilla kantti kestää

Suomalainen susi esittelee yhden maamme kiehtovimmista petoeläimistä. Viidestä finalistista voittajateoksen valinnut Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kuvailee kirjaa kiihkottomaksi.

”Teoksessa käytetään tiedettä ja tieteen ymmärtämistä suden roolin ja ekologisen lokeron kuvaamiseen. Se on tärkeää, sillä usein kokemukset sudesta kääntyvät usein joko voimakkaasti positiivisiksi tai negatiivisiksi. Vaikka tunnepohjainen suhtautuminen ei ole huono asia, se ohjaa usein väärään suuntaan. Tämän tyyppiset kirjat kääntävät suuntaa ja päästään pois harhaisesta ajattelusta.”, Ollikainen sanoo.

”Sudella on oikeutus elää ja sitä tarvitaan Suomen luonnossa. Sudesta on hyötyä ihmiselle ja luonnolle, se on vertaansa vailla. Susi toimii muun muassa luonnon puhdistajana siivotessaan pois vieraslajeja ja huonokuntoisia eläimiä”, sanoo Lassi Rautiainen, joka on toinen kirjan tekijöistä.

Rautiainen on harrastanut ja työskennellyt koko ikänsä petoeläimien parissa. Suomalainen susi -teos on hänen mukaansa tehty niille, joilla kestää kantti lukea sudesta.

”Kirja on heille, jotka pystyvät omaksumaan tietoa sudesta, eivätkä omat asenteet ole esteenä tiedonsaannille”, Rautiainen sanoo.

Kilpailuun osallistui upeita teoksia

Vuoden luontokirja -kilpailuun osallistui edellisvuosien tapaan laaja kirjo teoksia. WWF:n esiraadin, eli pääsihteeri Liisa Rohwederin ja suojelujohtaja Jari Luukkosen, tehtävänä oli valita viisi finalistia kaikkien kilpailuun osallistuneiden luontokirjojen joukosta. Kilpailussa oli mukana yhteensä 32 teosta.

Muut Vuoden luontokirja 2019 -finalistit olivat Katja Bargumin ja Heikki Helanterän Suuri suomalainen muurahaiskirja (Minerva), Pekka Lehtosen ja Martti Perämäen Lähikuvassa kuikka (Gaudeamus), Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen Meren maa (John Nurmisen säätiö) sekä Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän Metsä meidän jälkeemme (Like).

WWF on palkinnut Vuoden luontokirjan vuodesta 1978, eli kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo 42. kerran. Kilpailun valintakriteereinä on muun muassa teoksen soveltuminen suurelle yleisölle, luonnonsuojelusanoman edistäminen sekä teoksen monipuolisuus ja korkealaatuisuus. Teoksen tulee olla suomalaiskustanne, mutta kirjan ei tarvitse käsitellä suomalaista luontoa, vaan myös ulkomaisista kohteista kertova teos voi tulla valituksi. Vuonna 2018 kilpailun voitti Jukka Lyytisen ja Antti Reinin Metsä – hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta (Like).