Naalikannat kasvaneet naapurimaissa – WWF perusti naalityöryhmän, sillä historiallinen pesintä on yhä todennäköisempi myös Suomessa

Suomessa ei ole todettu naalin pesintää yli 20 vuoteen. Pesinnän todennäköisyys on kuitenkin kasvanut, sillä naalikannat ovat kasvaneet Ruotsissa ja Norjassa. Koska naali voi tehdä paluun Suomeen lähivuosina, WWF perusti työryhmän koordinoimaan lajin suojelua ja tutkimusta.

WWF:n perustaman työryhmän ensimmäinen tavoite on lisätä naalin ruokinta-automaatteja ja riistakameroita Suomen Lapissa. Tunturialueille aiemmin asennetuista kameroista on saatu kullanarvoista tietoa Suomen naalitilanteesta.

Työryhmässä on mukana WWF:n ja Metsähallituksen Luontopalveljen lisäksi myös muita lajin seurantaa ja suojelutoimia tekeviä henkilöitä. Työryhmän puheenjohtaja on metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

Viime kesänä Pohjoismaissa havaittiin jopa 98 naalin pentuetta, ja kaikkiaan Pohjolassa arvioidaan elävän noin 350 yksilöä. Viime vuosien iloisista uutisista huolimatta ilmaston lämpeneminen ja tunturipaljakan supistuminen ovat suuria uhkia lajin selviämiselle Pohjoismaissa.

Metsähallituksen Luontopalvelut sai naalin pelastamiseksi lisää projektirahaa

Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen naalin suojeluprojekti sai jatkorahoituksen Euroopan aluekehitysrahastolta. Felles Fjellrev Nord II on suoraa jatkoa viime vuoden lopussa päättyneelle suojeluprojektille, ja tehtävät toimet ovat osin samoja kuin aiemmin hyviksi todetut.

Naaleja autetaan lisäruokinnalla sekä metsästämällä sen kilpailijaa, kettua. Norjassa tehdään myös naalin siirtoistutuksia. Lisäksi ruotsalaisia naaleja varustetaan eläintä häiritsemättömillä satelliittilähettimillä, joilla saadaan olennaista tietoa naalien liikkumisesta.

Eläimet eivät tunne valtakunnanrajoja, joten hankkeessa halutaan myös luoda entistä paremmat yhteydet Kuolan niemimaalle, ja saada alueen suojeluviranomaiset ja tutkijat mukaan hyvin sujuvaan pohjoismaiseen yhteistyöhön naalin suojelemiseksi.

Projektia vetää Norrbottenin lääninhallitus ja Ruotsista on mukana myös Tukholman yliopisto. Suomesta kumppanina on Metsähallituksen Luontopalvelut, Norjasta tutkimuslaitos NINA ja Tromssan yliopisto. Päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Pohjoinen -ohjelma.

Ole pelastamassa pohjoista luontoa

Arktisen alueen kohtalo tulee vaikuttamaan koko maapallon tulevaisuuteen. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.

Auta Lumi-kummina

Ole pelastamassa pohjoista luontoa

Arktisen alueen kohtalo tulee vaikuttamaan koko maapallon tulevaisuuteen. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.