Rantojen muoviroskasta kerätään uutta tietoa toukokuussa – tarkastelussa suomalaisille tuttuja uimarantoja

WWF Suomi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) aloittivat tällä viikolla muoviroskakiertueen, jonka avulla saadaan lisää tietoa rantojemme mikro- ja makromuoviesiintymistä. Kohteena ovat rannat, joiden roskaisuudesta ei aiemmin ole kerätty aineistoa.

Näytteenottajat haarukoivat jokaiselta rannalta alueen tai alueet, joilta he keräävät ja tilastoivat joka ikisen paljain silmin nähtävän (>0.5 cm kokoisen) roskan. Jos rannat ovat kovin roskaisia, aikaa kuluu paljon.

WWF:n meriasiantuntijalla Anna Soirinsuolla ei ollut kiertueen alkaessa epäilystäkään, mikä on tyypillisin rannoilta löytyvä muoviroska.

”Odotin, että se on ainakin kaupunkien ja retkeilykohteiden läheisillä rannoilla tupakantumppi. Ensimmäisessä kohteessamme Suomenlinnassa näin ei ollutkaan. Rannalta löytyi hurjan paljon Länsimetron työmaalta vahingossa mereen joutunutta muovikuitua, joka on vuosien saatossa saavuttanut Suomenlinnan länsirannat. Kaikki kivenvälit olivat täynnä tätä pientä muovisilppua”, Soirinsuo kertoo.

”Suomenlinna oli nyt erikoisuus, mutta on kiinnostavaa, mikä muoviroska on yleisin kiertueen seuraavilla rannoilla.”

Polymeerisilppua kivien välissä Suomenlinnan Patterilahdella.

Suomenlinnassa rantakivien koloista löytyi paljon Länsimetron työmaalta ajautunutta muovisilppua.

Mikromuovista lisää tietoa

Alle 0,5 senttimetrin mikromuovista ryhmä ottaa vähintään kolme näytettä kultakin rannalta. Rantaan lasketaan metallikehikko, jonka pinta-alalta hiekasta raaputetaan kahden senttimetrin pintakerros talteen. Näytteet tutkitaan syksyllä SYKEn laboratoriossa, ja tulokset valmistuvat vuoden lopulla.

”Mikromuovista on hyvä olla lisää tietoa, ja siksi tarjouduimme keräämään lisää näytteitä”, Soirinsuo sanoo.

Aiempaa mikromuovidataa on olemassa vain jonkin verran. SYKEn merikeskus teki mikromuoviseurantaa Suomen rannikolla pari vuotta sitten, jolloin mikromuovinäytteitä kerättiin myös rantahiekasta seitsemältä näytteenottopisteeltä.

Suomella, kuten muillakin EU-mailla on EU:n meripuitedirektiivin ja kansallisen lainsäädännön nojalla velvollisuus tarkkailla rantojen roskaantumista. SYKE koordinoi seurantaa, jota PSS ry toteuttaa rantaroskien osalta omien havainnointiverkostojensa kautta. Mikroroskien ja mikromuovin seurantaa toteutetaan SYKEn toimesta pääasiassa tutkimusalus Arandan seurantamatkojen yhteydessä. PSS ry:n Siisti Biitsi -rantojensiivousohjelman kansalaishavainnoinnista aineistoa on saatu rantaroskaseurannan tueksi vuodesta 2014.

Nyt tehtävä muovikiertue on osa WWF:n MURU-muoviroskahanketta, joka tukee SYKEä ja PSS ry:tä muoviroskatiedon keräämisessä. Kiertue pysähtyy toukokuun aikana muun muassa Porin Yyterissä, Oulun Nallikarissa ja Hangon Bellevuen rannalla.

“Oulun Nallikari on tämän kiertueen pohjoisin näytteenottopaikka”, Soirinsuo sanoo.

Välineistöä mikromuovinäytteiden ottoon.

Välineitä mikromuovinäytteiden ottamista varten.

Nyt kerättävät tiedot eivät lukeudu lain velvoittamiin tutkimuksiin, mutta niin on tarkoituskin. Kiertueella hankitaan arvokasta tietoa PSS ry:n Siisti Biitsin rantaroskaseurantaan sekä yleiseen tietoon rantojemme mikromuoviesiintymistä.

Soirinsuon mukaan merten muoviroskaantumiseen on havahduttu maailmanlaajuisesti vasta reilut kymmenen vuotta sitten. Mikromuovien osalta herääminen alkoi vielä tästä muutamia vuosia myöhemmin.

”Tutkimuksessa, ja etenkin mikromuovitutkimuksessa, mennään nyt eteenpäin suurin harppauksin. Itämeren roskaantumisesta tiedämme sen verran, että roskia löytyy yleensä enemmän turisti- tai kaupunkirannoilta. Muovipitoisuudet saattavat olla korkeampia myös sellaisilla rannoilla, joiden läheisyydessä on rakennustyömaita”, Soirinsuo sanoo.

Muoviroskaa Suomenlinnan Patterilahdella.

Muoviroskaa ja muuta moskaa rantakivien välissä Suomenlinnassa.

  • Muoviroskakiertueen paikkakunnat ja rannat:
    • Helsinki – Suomenlinna, Patterilahti
    • Oulu – Nallikari, Nallikarin uimaranta
    • Vaasa – Ahvensaari, Ahvensaaren uimaranta
    • Pori ­– Yyteri
    • Luvia – Laitakari
    • Hanko – Bellevuen ranta
    • Porvoo – Sondbyn uimarannat

1,5-vuotisessa MURU-hankkeessa (Muoviroskat rannoilta uutisiin) WWF tuottaa ajankohtaista tietoa muoviin liittyvästä lainsäädännöstä ja parhaista käytännöistä muoviroskaantumisen vähentämiseksi. Lisäksi hankkeessa kerätään Itämeren rannoilta muoviroskadataa ja mikromuovinäytteitä sekä järjestetään avoimia roskienkeruutalkoita yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus.

Juttua on korjattu 13.5. Jutussa mainittiin aiemmin, että Oulu olisi pohjoisin paikka koskaan, mistä on otettu suurikokoisia muoviroskanäytteitä meren rannalta. PSS ry on kuitenkin jo aiemmin kerännyt ja dokumentoinut merenrantojen muoviroskaa Kemissä ja Torniossa Siisti Biitsi -rantojensiivousohjelmassaan.

Lisäksi jutussa kerrottiin aiemmin, että hiekkarantojen mikromuoveista ei ole olemassa aiempaa tutkimusaineistoa. SYKE on kuitenkin toteuttanut mikromuovien seurantaa myös hiekkarannoilla. Kerätystä aineistosta tulokset on julkaistu Porvoon ja Kotkan rantojen osalta.

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Auta Itämeri-kummina

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.