Uusi Luontolive-kanava kurkistaa Suomen ainoiden luonnonvaraisten järvilohien kutupuuhiin
WWF:n uusimmassa Luontolive-lähetyksessä päästään kurkistamaan vedenalaiseen maailmaan. Asensimme kameran Etelä-Karjalan Hiitolanjoelle juuri järvilohien ja taimenten parhaan kutuajan kynnyksellä.
WWF:n uudella kalakameralla mahdollistetaan näkymä pinnan alle, kalojen edelleen melko salattuun elämään.
”Kalakamera tarjoaa mahdollisuuden harvinaiseen näkyyn eli äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltavan järvilohen kutupuuhiin,” WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
Lähetyksessä nähdään aluksi todennäköisesti taimenia. Järvilohet uiskentelevat estradille vesien kylmetessä entisestään. Lohikalat alkavat aktivoitumaan, kun veden lämpötila laskee alle 10 asteeseen. Kutu voi sääolojen vuoksi mennä ohi muutamassa päivässä tai se voi jatkua viikkoja. Järvilohen kutuun liittyy myös erikoisempia piirteitä, sillä koiraat kasvattavat kutuajaksi komean koukkuleuan ja tuottavat kylkeensä punaista väriä.
Järvilohien ja muiden eväkkäiden elämää pääsi seuraamaan myös viime vuonna samassa paikassa, jolloin lähetyksemme keräsi lähes 200 000 katselukertaa.
Vedenalaiskuvissa esiintyi yli kymmenen lajia, kun järvilohien lisäksi kamerassa nähtiin muun muassa saukko ja muita kalalajeja, kuten taimenia, haukia, ahvenia, töröjä, turpia ja seipejä.
Kalakamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa voi katsoa suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä Luontolivessä voi seurata kalojen lisäksi elämää lintukosteikolla.
WWF on toteuttanut kalakameran yhdessä Rautjärven kunnan ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Kalakamera toteutetaan osana Vauhtia vaellukseen -hanketta. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle. Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals ja WWF.
Kalakameran tähdet uhanalaisia
Venäjän Laatokalta kameran eteen uivien kalojen kutuvaellus katkeaa Hiitolanjoella vesivoimalaan. Järvilohi ja taimen ovat uhanalaisia, koska jokien patoaminen on estänyt niiden pääsyn lisääntymisalueille.
”Kalat ovat päässeet uhanalaistumaan osin siksi, että ihmiset eivät näe niitä normaalielämässään muuten kuin lautasellaan. Siksi kalojen kohtaamat uhat pysyvät pääosalle kansaa etäisinä”, Vilhunen sanoo.
WWF on mukana Hiitolanjoen patojen purkamisessa.
”Ensi vuonna alkaa Hiitolanjoen kolmen vesivoimapadon purkaminen ja laajojen lisääntymisalueiden palauttaminen. Nyt kalakamerassa näkyvät kutupuuhat tapahtuvat alimman vesivoimapadon alapuolisessa uomassa, Suomen puolen lyhyellä ja ainoalla vapaasti virtaavalla Hiitolanjoen pätkällä”, Vilhunen jatkaa.
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.