Saimaannorpan suojelijat julistivat pesärauhan alkaneeksi – mukana muun muassa Krista Mikkonen

Joukko saimaannorpan suojeluun osallistuvia ja sen suojelun tärkeäksi kokevia henkilöitä on julistanut saimaannorpan pesärauhan alkaneeksi Saimaan rannoilla 16. helmikuuta 2021. Pesärauhan julistus on ympäristöjärjestö WWF:n vuonna 1993 aloittama perinne. Apukinoksia saimaannorpan pesintää varten kolattiin tänä vuonna 71 kappaletta.

Tänä vuonna julistuksen lukivat etäyhteyksien kautta Saimaan alueen vaikuttajat, tunnetut Saimaan seudun asukkaat sekä saimaannorpan suojeluun omistautuneet henkilöt. Yksi pesärauhan julistajista on ympäristöministeri Krista Mikkonen, joka asuu Saimaan rannalla ja mökkeilee norpan pesimäalueella.

”Vain me suomalaiset voimme turvata saimaannorpan tulevaisuuden, sitä ei voi suojella missään muualla eikä kukaan muu. Pesimärauhan turvaaminen on tärkeää, jotta norppakanta voi vahvistua uusien kuuttien myötä. Samoin on varmistettava riittävät kalastusrajoitukset, jotta kuuttien elämän ensikuukaudet ovat turvattuja”, joensuulainen ministeri Mikkonen kertoo.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa pesään helmi-maaliskuussa. Pesä suojaa kuuttia pedoilta ja viimalta, mutta ihmisen aiheuttama häiriö voi olla sille uhka. WWF:n vuosittain järjestämän saimaannorpan pesärauhan julistuksen tarkoituksena on kehottaa ihmisiä välttämään kaikkea liikkumista Saimaalla luotojen ja saarien lähellä.

”Erityisesti moottorikelkkailu ja mönkijällä ajo voivat ajaa emon ja kuutin pesän suojasta veteen, jolloin pieni poikanen kylmettyy herkästi. Siksi pesärauhan julistus on tärkeä osa saimaannorpan suojelua”, kertoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen.

Saimi Hoyer: ”Saimaannorppa on kansallisaarteemme”

Norppaturvallisilla katiskoilla Puruvedellä kalastava hotelliyrittäjä Saimi Hoyer on seurannut ilolla norppien paluuta kotivesilleen. Hänen mukaansa nimettiin myös ensimmäinen Puruvedellä pitkään aikaan nähty norppa.

”Saimaannorppien suojelu on itselleni todella tärkeä asia. Olen mökkeillyt koko ikäni Puruveden rannalla ja nyt asun täällä itse. Toivon, että rantakinokset saadaan pidettyä rauhassa tänä talvena. Saimaannorppa on meidän kansallisaarteemme ja sen kannan kasvu on tärkeää”, Hoyer toteaa.

WWF:n Norppaliven faniksi tunnustautuva, Lappeenrannassa varttunut artisti Hanna Pakarinen lähti innoissaan julistamaan pesärauhaa.

”Minulle Saimaa jo itsessään on äärimmäisen rakas, koska olen saanut kasvaa lapsuuteni sen rannoilla. Sen myötä myös saimaannorppa on minulle äärimmäisen tärkeä. Tuo erityislaatuinen pötkylä tarvitsee meidän kaikkien tukea ja turvaa, jotta niiden tulevaisuus olisi valoisa”, Pakarinen painottaa.

Pesärauhan vuonna 2021 julistivat Savonlinnan Kellarpellon koulun nelosluokkalaiset, Saimaan alueella mökkeilevät WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sekä suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen, Saimaa-ilmiön hankejohtaja Sari Kaasinen, Saimaan norppaklubin Päivi Paavilainen, Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimusryhmän tutkija Mervi Kunnasranta, norppaturvalliseen kalastukseen erikoistunut Juha Taskinen, Pullervo-kirjan tekijä Pinja Meretoja, yrittäjä Saimi Hoyer, artisti Hanna Pakarinen sekä ympäristöministeri Krista Mikkonen.

Apukinosten kolausta Saimaalla vuonna 2014.

Odotukset pesinnän onnistumiselle ovat hyvät

Saimaannorppakanta on kasvanut hitaasti viime vuosikymmeninä. Karkean arvion mukaan norppia on tällä hetkellä noin 420–430 yksilöä. Saimaannorppa on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään. Norppia uhkaavat muun muassa ihmisen aiheuttama häiriö, ilmastonmuutos ja kuoleminen kalaverkkoihin. Pesintäolot ovat olleet suotuisat alkuvuodesta, toisin kuin viime vuonna.

”Nyt on ollut oikea talvi kinoksineen Saimaalla.  Odotusarvot pesinnän onnistumiselle ovat hyvät, vaikka aluekohtaiset erot pesintäkinosten suhteen ovatkin suuret. Karkeasti yleistäen eteläisellä Saimaalla on paremmat luonnonkinokset kuin pohjoisempana”, WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen toteaa.

Norpille on tänä vuonna kolattu yhteensä 71 apukinosta. Kolauksista on vastannut Metsähallitus ja lukuun sisältyy myös Itä-Suomen yliopiston kolaamat 13 apukinosta. WWF:n vastuualueella eteläisellä Saimaalla luonnollisia kinoksia oli pohjoisempaa enemmän, etelään kolattiin yhteensä 10 apukinosta. Lisäksi Saimaalle on viety yhteensä 10 keinopesää, joiden tutkimisesta ja kehittämisestä vastaa Itä-Suomen yliopisto.

Saimaannorpan pesärauhan julistus

Saimaannorppa kaipaa rauhaa.

Joulukuussa jäähän hengitysaukko.

Tammikuussa kinokseen lumipesä.

Helmikuussa Nestorinpäivänä

pesään poikanen.

Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot

eivät pääse lumipesän suojiin.

Ainoa uhka on ajattelemattomuus.

Se voi tehdä sukupuutosta totta.

Norppajäillä jättäkäämme

rantakinokset rauhaan,

kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.

Norppa säikkyy ääntämme,

ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.

Jo sen ymmärrämme,

rauha norpillemme.

Suojassa lumipesissään

jatkakoot norpat arvoistaan elämää.

Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla

saimaannorppien pesimärauhan

alkaneeksi tänä jääkautena.

Eläkää ja lisääntykää rauhassa.

Tue kummina saimaannorpan suojelua

Liity saimaannorpan suojelijoiden eturiviin!

Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Ihminen on sen suurin uhka. Ihminen voi olla myös sen pelastaja.

Auta Saimaannorppa-kummina

Liity saimaannorpan suojelijoiden eturiviin!

Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Ihminen on sen suurin uhka. Ihminen voi olla myös sen pelastaja.

Sinua saattaa kiinnostaa