WWF:n talkooleirikohteesta löytyi jo hävinneeksi luokiteltu hyönteinen
WWF:n suosittu talkooleirikausi käynnistyy tiistaina 7. kesäkuuta, kun reilun parinkymmenen hengen talkoojoukko laittaa hihat heilumaan Korteniemen perinnetilalla Tammelassa. Talkooleirin erikoisuus on, että luonnonhoidon lisäksi leiriläiset oppivat perinteisiä kädentaitoja, sillä Korteniemen tilalla työt tehdään sata vuotta vanhoilla menetelmillä.
Korteniemen perinnetila on vanha metsänvartijan tila Liesjärven kansallispuistossa. Tila on pihapiireineen ja perinneympäristöineen varsinainen näyteikkuna aikaan ennen tehomaataloutta: työt hoidetaan käsivoimin ja lehmät sekä lampaat laiduntavat ulkona niityillä.
”WWF:n talkooleireillä tärkeässä roolissa on luonnonhoito, mikä Korteniemessä tarkoittaa perinnemaisemien, eli niittyjen ja hakamaiden, ylläpitoa. Mutta täällä korostuvat myös perinteiset työtavat ja -tehtävät. Talkoolaiset muun muassa maalaavat tilan päärakennusta itsetehdyllä punamultamaalilla sekä rakentavat pärekattoa ja riukuaitaa”, luettelee WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki.
Perinneympäristöt ovat maamme kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä. Tuttujen lajien, kuten ahomansikan ja kissankellojen, lisäksi niissä elää jopa neljännes Suomen uhanalaisista lajeista.
”Perinneympäristöt eroavat monista muista luontotyypeistä siten, että ne vaativat jatkuvaa hoitoa. Talkoolaisten käsiparit ovatkin tarpeen, sillä raivaamalla ja niittämällä estetään näiden ympäristöjen umpeenkasvu ja häviäminen”, Niinimäki sanoo.
Merkittävässä roolissa ovat myös tilan laiduneläimet.
”Olen joskus todennut, että lampaat ovat tilan tärkeimpiä työntekijöitä. Talkoolaiset niittävät eläimille sopimattomia kasveja, minkä jälkeen eläimet jatkavat alueiden hoitamista. Laidunnusta tarvitaan, jotta niittylajien tarvitsema valoisuus lisääntyy ja niiden elinolot paranevat”, sanoo suunnittelija Anne Halla-aho Metsähallituksen Luontopalveluista.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Korteniemen perinnemaisemia hoitavat myös lehmät.
Korteniemen tila oli WWF:n talkooleirikohde jo WWF Suomen perustamisvuosikymmenellä 1970-luvulla. Siitä lähtien talkooporukka on palannut paikalle säännöllisesti, kun tilan hoito on vaatinut useamman käsiparin avukseen.
Halla-ahon mukaan Korteniemen tilan sinnikäs hoito näkyy luonnon monimuotoisuudessa.
”Niityillämme kasvaa harvinaisia kasveja, kuten ketonoidanlukkoa ja ketoneilikkaa, ja saunapolun varrella on erakkomehiläisten pesiä. Lisäksi tilan hirsirakennuksen seinästä löydettiin viime vuonna hoikkasäiläpistiäinen (Monosapyga clavicornis), joka on viimeksi havaittu Suomessa Ahvenanmaalla vuonna 1962 ja luokiteltu Suomesta jo hävinneeksi lajiksi”, Halla-aho hämmästelee.
WWF:n ja Metsähallituksen järjestämä Liesjärven talkooleiri kestää 7.–12. kesäkuuta. Kesän muut leirit järjestetään Utin linnoituksessa Kouvolassa (18.–23.7.), Nuuksion kansallispuistossa (30.7.–6.8.), Sundholmissa Houtskarissa (13.–20.8.) sekä Hämeenlinnan Evolla 27.8.–3.9.