Pilasiko sinilevä taas uintireissun? Näin voit hillitä vesistöjen rehevöitymistä ruokavalinnoillasi

Hellesäällä uimarannan veden pintaan ilmestyvät sinileväkukinnot muistuttavat ikävällä tavalla vesistöjemme riesasta, rehevöitymisestä. Ruokavalintamme vaikuttavat paitsi ilmaston, myös vesistöjen tilaan.

Vesi samenee, levät lisääntyvät ja lajirakenne muuttuu. Rehevöitymisellä on monia ikäviä vaikutuksia niin vesistöjemme virkistyskäyttöön kuin niiden ekosysteemeihinkin. Erityisesti Itämeri on mataluutensa ja laajan valuma-alueen vuoksi herkkä rehevöitymiselle. Lisäksi se on vähäsuolainen murtovesiallas ja siksi jo lähtökohtaisesti hankala elinympäristö monille lajeille.

”Itämeressä elää sekaisin suolaisen ja makean veden lajeja, eikä se ole millekään lajille kovin ideaali ympäristö. Kun olosuhteet muuttuvat, se on äärirajoilla eläville lajeille haastavaa. Siksi meidän tulee olla erityisen tarkkoja siitä, mitä me veteen päästämme”, sanoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF:n meri- ja sisävesitiimistä.

Ruuantuotannolla on merkittävä vaikutus vesistöjen tilaan, sillä pelloille levitettävät typpeä ja fosforia sisältävät lannoitteet päätyvät usein valumavesien mukana rehevöittämään vesistöjä. Olemme koonneet tähän juttuun vinkit siihen, kuinka omilla ruokavalinnoillaan voi vaikuttaa vesistöjen tilaan.

1. Vähennä lihansyöntiä ja suosi kasvista

Eläintuotannosta syntyy enemmän rehevöittäviä päästöjä kuin kasvituotannosta. Vaikka kummassakin käytetään lannoitteita, eläintuotannossa kuormitusta vesistöille aiheuttavat sekä rehun viljelyssä käytettävät ravinteet, että eläinten lanta.

”Lihansyönnin vähentäminen ja kasvisruuan suosiminen on tärkein keino, jolla voi pienentää oman ruuankulutuksensa rehevöittävää vaikutusta”, WWF:n ruokaohjelman suojeluasiantuntija Elisa Niemi neuvoo.

Hyvä vaihtoehto lihalle ovat esimerkiksi erilaiset palkokasvit ja niistä valmistetut kasviproteiinit.

”Palkokasvit, kuten herneet ja pavut, eivät tarvitse paljon typpilannoitetta, koska ne sitovat typpeä ilmasta. Niiden viljely on siis verrattain ekologista”, Niemi kertoo.

Lihansyöntiä vähentävän ei tarvitse stressata liikaa proteiininsaannistaan, sillä Niemen mukaan suuri osa suomalaisista saa ravinnostaan liikaa proteiinia. Liika proteiini ei ole hyväksi terveydelle, ja elimistön läpi kuljettuaan se näkyy jätevedessä rehevöittävinä päästöinä.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kokonaisena grillattu lahna valkosipulilla, chilillä ja korianterilla koristeltuna.

Grillattu lahna on vesistö- ja ympäristöystävällinen kesäruoka.

2. Suosi särkiä kalastaessa ja villikalaa kalatiskillä

Särkikalat hyötyvät rehevöitymisestä, ja niiden määrä vesistöissä onkin kasvanut sen seurauksena, osittain muiden kalalajien kustannuksella. Pienemmissä vesistöissä särkikalat voivat myös kiihdyttää rehevöitymistä, sillä ravintoa etsiessään ne tonkivat pohjaa ja saattavat vapauttaa pohjaan jo painuneita ravinteita levien käyttöön.

Kalastusta harrastava voi vaikuttaa rehevöitymisestä johtuvaan lajiston epätasapainoon siten, että kalastaa särkikaloja, ja jättää petokalat rauhaan.

”Petokaloihin on historiallisesti kohdistunut suurempi kalastuspaine kuin särkikaloihin. Siiat, ahvenet ja kuhat pyydetään monin paikoin pois heti kun ne ovat sukukypsiä, kun taas esimerkiksi särkikaloihin kuuluvan lahnan kalakanta on huomattavasti vanhempi – niitä ei siis juurikaan kalasteta”, Ovaska kuvailee.

Kaupasta kalansa ostavan kannattaa suosia kasvatetun kalan sijaan kestävästi pyydettyjä villikaloja, sillä kalankasvatus tuottaa rehevöittäviä ravinnepäästöjä.

”Villikala on ainoa ruoka, joka ei millään tavalla rehevöitä vesistöjä. Villikalojen mukana ravinteita jopa poistuu vesistöistä jonkin verran”, Ovaska kertoo.

WWF:n kalareseptien avulla voi loihtia useita herkullisia villikalaruokia. Testaa vaikkapa muurinpohjapannulla valmistuvaa grillattua lahnaa aasialaisittain tai kesäistä ahvenkeittoa!

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Rihmalevä tukahduttaa rakkohaurun.

Rehevöitymisen seurauksena lisääntyvä rihmalevä tukahduttaa alleen Itämeren avainlajeihin kuuluvan rakkohaurun (keskellä).

3. Auta vesistöjä torjumalla ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä, sillä sinilevä ja rihma hyötyvät lämpenevistä vesistä. Viileään veteen tottuneille lajeille muutokset ovat kohtalokkaita. Ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat sääolosuhteet lisäävät rehevöitymistä myös välillisesti, Niemi kuvailee.

”Esimerkiksi talvisateet tulevat lisääntymään, jolloin ravinteita valuu pelloilta vesistöihin entistäkin enemmän.”

Koska ilmastokriisi ja rehevöityminen liittyvät kiinteästi toisiinsa, ilmastoystävällisiä valintoja tekemällä auttaa myös vesistöjä.

”Kuluttajan kannalta se on sikäli yksinkertaista, että ilmastoystävällinen ja vesistöystävällinen valinta on usein sama. Esimerkiksi kasvipohjaisen ruuan ja villikalan suosiminen on paitsi ilmastoteko, myös hyväksi vesistöille.”

Tilaa WWF:n ruokakurssi sähköpostiisi

Tilaa maksuton ruokakurssi, opit kokkaamaan täydellisen täyteläistä ja ympäristöystävällistä kala- ja kasvisruokaa.

Tilaa tästä

Tilaa WWF:n ruokakurssi sähköpostiisi

Tilaa maksuton ruokakurssi, opit kokkaamaan täydellisen täyteläistä ja ympäristöystävällistä kala- ja kasvisruokaa.