Kiljuhanhet ilmeisesti jatkaneet syysmuuttoaan turvallisesti kohti Kreikkaa – WWF ja Suomen riistakeskus kiittävät metsästystahoja vastuullisuudesta
Limingassa ja Tyrnävällä Oulun seudulla lepäili syyskuun puolivälistä alkaen ainakin kaksi syysmuuttomatkalla ollutta äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea. Yhteistyö kiljuhanhien lepäilyn turvaamiseksi alueen metsästysseurojen kanssa sujui jälleen hyvin. Nyt kiljuhanhet ovat ilmeisesti jatkaneet syysmuuttoaan Kreikkaan.
Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia lepäili Liminganlahdella ja lähiseudun peltoalueilla jo kolmantena syksynä peräkkäin noin 50 vuoden tauon jälkeen. Ensimmäinen havainto aikuisesta kiljuhanhiparista alueella tehtiin tänä syksynä 15. syyskuuta. Keskiviikon 21. syyskuuta jälkeen kiljuhanhista ei ole saatu uutta havaintoa, joten ne ovat ilmeisesti jatkaneet muuttomatkaansa talvehtimisalueilleen Kreikassa.
WWF ja Suomen riistakeskus kehottivat tänäkin syksynä alueella vesilintuja metsästäviä noudattamaan erityistä varovaisuutta ja harkitsemaan omaehtoisia rajoituksia varsinkin hämärällä metsästämiseen, kun kiljuhanhet olivat paikalla.
Alueen metsästystoimijoilla oli viime vuoden tapaan käytössään Whatsapp-viestiryhmä kiljuhanhien liikkeistä tiedottamiseen. Ryhmässä oli yhteyshenkilö lähes kaikista alueen metsästysseuroista, ja he levittivät tilannetietoa edelleen yhdistyksissään.
”Haluamme jälleen kiittää alueen metsästysseuroja vastuullisuudesta ja rakentavasta yhteistyöstä”, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Parannettavaa metsästyskäytännöissä on kuitenkin edelleen, Tolvanen sanoo.
”Tänäkin vuonna kiljuhanhiseurannassa kuultiin rannoilta metsästyslaukauksia jopa lähes tuntia ennen auringonnousua. Hämärällä ammuttaessa vesilinnun lajia ei käytännössä voi luotettavasti tunnistaa. Näin uhanalaisen lajin ollessa kyseessä yhdenkin yksilön menettäminen olisi suuri isku kannalle.”
WWF:n kiljuhanhityöryhmä tarkkaili kiljuhanhia tehostetusti alueella kahden viikon ajan. Työryhmä havainnoi myös vesilintuihin kohdistuvaa metsästyspainetta varsinkin aamu- ja iltahämärällä.
Yksi Pohjolan uhanalaisimmista linnuista
Tunturi-Lapissa pesivä kiljuhanhi on Pohjolan uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen pelastamiseksi sukupuutolta on tehty vuosikymmenten ajan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Pohjolan luonnonvaraisen kiljuhanhikannan koko on edelleen alle 100 yksilöä.
Oulun seutu oli aikanaan hyvin tärkeä kiljuhanhien syysmuuton aikainen levähdysalue. Noin 50 vuoteen ne eivät kuitenkaan syksyisin pysähtyneet Suomessa, kunnes syksyllä 2020 alueella lepäili 27 kiljuhanhea. Liminganlahden alue on vakiintumassa uudelleen kiljuhanhien syyslevähdysalueeksi.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.