Kivet lensivät kaaressa, kun Palosenjoella parannettiin virtavesilajien elinolosuhteita Metsäpurojen puolesta -talkoissa
WWF:n asiantuntijat ja Stora Enson ja Tornatorin henkilökunnasta koostunut talkoojoukko rakensi kaksipäiväisissä talkoissa uhanalaiselle taimenelle kutusoraikkoja ja pienpoikasalueita Kuopion Palosenjoella. Talkoot järjestettiin osana Metsäpurojen puolesta -yhteistyötä.
Kun vajaan parinkymmenen talkoolaisen joukko saapui viime viikon torstaina Palosenjoelle, odotti metsätien sivussa noin 15 tonnia painava kasa kiviainesta kiikuttamista koskeen kottikärryillä ja sankoilla. Ennen Palosenjoessa on riittänyt kiviä ja soraa omastakin takaa, mutta kuten lukuisat Suomen metsäpurot, sekin on aikoinaan perattu, eli virtavesilajeille tärkeitä kiviä on poistettu tukkien uiton helpottamiseksi.
WWF:n, Stora Enson ja Tornatorin yhteisissä talkoissa Palosenjokea ennallistettiin lähemmäksi luonnontilaa. Kuopion Kallaveteen laskeva joki on yksi maakunnan arvokkaimpia pienvesiä, ja tärkeä joki uhanalaiselle taimenelle.
Talkoolaiset rakensivat WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtosen johdolla koskeen taimenta varten kutusoraikkoja. Naarastaimen kaivaa syksyllä kutuaikaan soraan pyrstöllään ja kyljellään kutupesän, johon se laskee mädin. Kutupesässä mäti saa kypsyä rauhassa talven yli, kunnes poikaset keväällä kuoriutuvat.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Kutusora lapioitiin ämpäreihin, ja kuljetettiin kottikärryllä ja käsipelillä jokeen.
Soraämpärit matkasivat talkoolaisten muodostamassa ketjussa kätevästi tulevan kutusoraikon kohdalle, ja tyhjät ämpärit palasivat samaa reittiä takaisin.
Tältä joki näytti ennen kutusoraikkojen rakentamista.
Uudet kutusoraikot valmiina! Kameran linssikään ei välttynyt vesiroiskeilta talkoiden tiimellyksessä.
Ihan miten vain kutusoraa ei voi koskeen huiskia.
”On tärkeää, että kutusoraikon pohjatyö ja sijoitus tehdään huolella. Kutukuopan pohjaa täytyy puhdistaa ja kuohkeuttaa, jotta sora pysyy paikoillaan. Virtaavan veden tulee myös päästä huokoisen soraikon sisään, jotta mäti voi kehittyä”, Vihtonen kuvailee.
Kutusoran tulee olla myös oikean kokoista ja näköistä: taimenen kohdalla halkaisijaltaan muutaman sentin mittaista luonnonkiveä. Soran ihanteellinen raekoko on noin 10 prosenttia kutupesää kaivavan naarastaimenen pituudesta.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Isommat poikaskivet tarjoavat suojaa vastakuoriutuneille pikkutaimenille.
Vesi roiskui, kun isot murikat molskahtelivat veteen.
Tässä pohjaa kuohkeutetaan ennen kutusoraikon rakentamista.
Vastakuoriutuneista poikasia varten talkoolaiset heittelivät kutusoraikkojen läheisyyteen isompia kivenmurikoita, niin sanottuja poikaskiviä. Pikkutaimenet ovat vain muutaman senttimetrin mittaisia, ja tarvitsevat oman reviirin ja suojaa.
”Poikaskivet tarjoavat paitsi suojaa, myös ravintoa: kun kiviin tarttuu sammalta ja erilaisia eliöitä, ne muuttuvat ikään kuin taimenten ruokapöydäksi”, Vihtonen sanoo.
Kolmivuotinen yhteistyö pienvesien puolesta
Palosenjoen talkoot ovat osa WWF:n, Stora Enson ja Tornatorin Metsäpurojen puolesta -yhteistyötä. Kolmen organisaation yhteistyö alkoi toukokuussa 2022 ja jatkuu vuoden 2024 loppuun. Yritysyhteistyön tavoitteena on vahvistaa suomalaisen luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla pääasiassa metsässä sijaitsevia pienvesiä.
Virtavedet, eli purot ja joet ovat monelle lajille tärkeitä elinympäristöjä ja niiden ennallistaminen, eli ihmisen tekemän vahingon korjaaminen, on tärkeä osa WWF:n työtä.
Talkoissa kunnostettu osuus Palosenjoesta sijaitsee Tornatorin omistamilla mailla suojelualueen sisällä. Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja, ja yhteistyössä kartoitetaan sen omistamilta alueilta ennallistamiseen soveltuvia kohteita.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Luonnontilaisesti vapaina solisevat virtavedet lajistoineen ovat uhanalaistuneet voimakkaasti. Niistä ovat riippuvaisia muun muassa vaelluskalat, vesihyönteiset, vesisammaleet, jokiravut ja simpukat. Kuvassa taimennaaras kaivaa kutupesää.
”Ratkaisuja Palosenjoen kunnostamiseksi on haettu pitkään. Olen iloinen, että WWF:n ja Stora Enson kanssa pääsemme lopulta alkuun käytännön kunnostustöissä. Valitsemalla Palosenjoen kunnostuskohteeksi haluamme konkreettisten parannustöiden lisäksi viestiä poikkeuksellisen hienosta kohteesta sekä selvittää isomman mittakaavan kunnostustöiden mahdollisuutta”, summaa Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.
Viime vuonna WWF:n, Stora Enson ja Tornatorin työntekijät rakensivat 12 kutusoraikkoa uhanalaiselle taimenelle, kunnostivat virtavesiuomia 400 metrin matkalta ja urakoivat yhden tierummun esteettömäksi.
Tämän vuoden kesän ja syksyn talkoissa päästään Palosenjoen lisäksi kunnostamaan useita muitakin kohteita Itä-Suomessa ja Pohjois-Savossa.
”Kunnostustöiden myötä Stora Enson osaaminen kasvaa, ja voimme kehittää virtavesiluonnon tilan parantamista entistä paremmin. Metsäpurojen puolesta -yhteistyöhankkeessa kolmen toimijan yhteistyön tuloksena metsäluonto ja virtaavat vedet ovat jatkossa entistä rikkaampi elinympäristö, sanoo yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enson Suomen puunhankinnasta.
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.