Näin edistämme kestävää kahvintuotantoa yhdessä kahviyritys Slow’n kanssa
Kahvintuotannon tieltä raivataan metsiä, minkä lisäksi ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä. Miten muuttuvassa maailmassa tuotetaan kahvia kestävästi?
Kahvi ja ympäristö linkittyvät tiivisti yhteen. Kahvin viljely hankaloituu nousevissa lämpötiloissa ja myös kasvitaudit lisääntyvät. Lisäksi kahvi on yksi merkittävimmistä riskituotteista, kun tarkastellaan suomalaisen kulutuksen aiheuttamaa riskiä metsäkatoon. Kun kysyntä silti kasvaa, metsää saatetaan raivata tuotannon tieltä yhä enemmän.
Yksi WWF:n kansainvälisen työn painopisteistä on edistää elinkeinoja, jotka kuormittavat luontoa mahdollisimman vähän ja samalla tarjoavat riittävän toimeentulon paikallisille. Joskus näitä elinkeinoja edistetään yhdessä yritysten kanssa. Vuonna 2022 toteutetussa Prosperous Forests -hankkeessa pureuduttiin kestävään kahvintuotantoon yhdessä tanskalaisen kahviyritys Slow’n kanssa.
“Selvitimme edellytyksiä yhteistyölle Vietnamissa, Laosissa, Indonesiassa ja Etiopiassa. Rahoitus selvitykseen tuli vihreää yritystoimintaa ja kumppanuuksia edistävältä kansainvälisesti toimivalta P4G-innovaatiohautomolta”, kertoo WWF:n kansainvälisen kehityksen asiantuntija Visa Tuominen.
Selvityksessä tarkasteltiin, millä alueilla WWF:n ja Slow’n yhteistyö voisi tuottaa mahdollisimman positiivisen vaikutuksen.
“Olennaista oli kahvintuotannon riittävä laajuus, mahdollisuus suojella luontoa ja edellytykset pienviljelijöiden tulojen kasvattamiseen”, Tuominen selventää.
Parhaat olosuhteet yhteistyölle tunnistettiin Vietnamissa. Maassa on riittävästi kahvintuotantoa, jota muuntaa kestävämmäksi erityisesti metsäpeitteisen viljelyn keinoin. Metsäpeitteisessä viljelyssä kahvi kasvaa erilaisten alueella luontaisesti kasvavien puiden seassa. Puiden tuoma varjo ja suoja pitävät yllä suotuisaa mikroilmastoa ja alueen monimuotoisuutta. Metsäpeitteinen viljely on Slow’n suosima menetelmä.
Metsäpeitteistä kahvinviljelyä Laosissa.
Yksipuolisista kahviviljelmistä kohti metsäpeitteistä tuotantoa
Metsäpeitteinen viljely ei ole vielä kahvintuotannossa valtavirtaa, vaan usein pensaita viljellään yhden lajin monokulttuurissa. Metsäpeitteisellä viljelmällä varsinaisen päälajikkeen seassa kasvaa useampia kasvilajeja. Menetelmä parantaa maaperän laatua, hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta.
WWF:n ja Slow’n tarkastelemassa Quang Trin provinssissa Vietnamissa yksipuolinen viljely on kahvintuotannossa edelleen yleistä. Kiinnostus metsäpeitteiseen viljelyyn on kuitenkin kasvussa.
”Quang Trin valtti on myös se, että WWF:llä on alueella toimintaa eikä se ole Slow’llekaan vieras. Yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä on usein hankalaa löytää sopiva, pitkäaikainen kumppani. Siksi oli erityisen hienoa huomata, miten WWF:n ja Slow’n tavoitteet yhdistyivät Vietnamissa”, Tuominen sanoo.
Quang Tri sijaitsee Annamin ylängöllä, missä elää lukuisia uhanalaisia lajeja, kuten aasiannorsuja ja muurahaiskäpyjä. Saattaapa tiheissä sademetsissä elää myös saola, laji, jota juuri kukaan ei ole nähnyt luonnossa. Metsäpeitteisellä kahvinviljelyllä voidaan suojata ”luonnon monimuotoisuuden käytävää” ylängöllä sijaitsevien luonnonsuojelualueiden välillä.
”Lisäksi meillä on mahdollisuus kasvattaa paikallisten toimeentuloa. Alueella elää paljon etnisiä vähemmistöjä, joiden tulotaso on keskimääräistä pienempi”, Tuominen kertoo.
Saola on Kaakkois-Aasiassa Mekongin alueella elävä äärimmäisen harvinainen nautaeläin, joka on tunnettu tieteen parissa vasta vuodesta 1992 lähtien. Lajista tiedetään vähän ja arvio sen kannan koosta vaihtelevat kymmenistä muutamiin satoihin.
Luontoa ja ihmisiä hyödyttävä kahvintuotanto etenee Vietnamissa
Seuraavaksi Vietnamissa on tarkoitus jatkaa siitä, mihin selvitystyö jäi. Suomen, Vietnamin ja Tanskan WWF-toimistot sekä Slow ovat aloittamassa yhteisen hankkeen Tanskan ulkoministeriön rahoituksella. Tarkoituksena on muuttaa monokulttuuriviljelmiä metsäpeitteisiksi, parantaa pienviljelijöiden toimeentuloa ja ennallistaa metsiä.
Vaikka toimintaa lähdetään edistämään ainoastaan Vietnamissa, myös muissa selvityksen maissa tunnistettiin mahdollisuuksia kahvintuotannon kehittämiselle. Esimerkiksi Indonesiassa olisi merkittäviä edellytyksiä parantaa luonnon monimuotoisuutta, sillä lähes puolet koko maan pinta-alasta on metsää.
”Voimme näyttää esimerkillämme kahvinviljelyn olevan mahdollista niin, että haitallisia vaikutuksia ympäristöön rajataan ja silti taataan pienviljelijöille riittävää toimeentuloa”, Tuominen toteaa.
Metsäpeitteistä viljelyä edistetään WWF:n hankkeissa myös muissa maissa, eikä menetelmän hyödyntäminen rajoitu kahviin. Suomen tuella vastaavaa toimintaa on kehitetty esimerkiksi Indonesiassa ja Itä-Afrikassa, missä WWF:n hankekylissä viljellään kahvin lisäksi mauste-, ruoka- ja lääkekasveja metsäpeitteen lomassa.
Kahvin tuotantoketju on pitkä. Suomalaisen kahvinjuojan on hankalaa tietää, miten hänen juomansa kahvi on tuotettu.
Kestävää kahvintuotantoa tulee edistää myös viljelijämaiden ulkopuolella
Kahvi on yksi riskituotteista, joiden tuotannossa voi aiheutua metsäkatoa. Suomalaisen kahvinjuojan voi olla vaikeaa selvittää kahvinsa alkuperää tai tuotannon kestävyyttä.
Yrityksillä on olennaisen tärkeä rooli tuotantoketjun vastuullisuuden varmistamisessa, mutta muutokseen tarvitaan myös valtiotason sääntelyä. EU:ssa on hyväksytty metsäkatoasetus, joka voimaan astuessaan kieltää metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden myynnin EU-markkinoilla. EU:ssa on työn alla myös kestävyysraportointidirektiivi, joka säätelee sitä, miten yritysten tulee raportoida muun muassa ympäristövaikutuksistaan.
”Valtioilla ja yrityksillä on suurin vastuu edistää tuotantoketjujen kestävyyttä. EU:n tiukentuvat raportointivaatimukset yrityksille ja metsäkatoasetuksen huolellinen toimeenpano toivottavasti helpottavat suomalaista kuluttajaa vastuullisten valintojen tekemisessä”, Tuominen sanoo.
WWF nostaa monipuolisesti esiin ruuan ympäristövaikutuksia ja auttaa kuluttajia tekemään arjessaan kestäviä ruokavalintoja. Nappaa talteen vinkkimme innokkaille kahvittelijoille!
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.