Kameleontti naisen käsivarrella

Itäinen Afrikka

Afrikka

Itäinen Afrikka on yksi luonnoltaan monimuotoisimmista alueista koko mantereella. Alueen arvo on mittaamaton niin luonnonvaraisille lajeille kuin ihmisellekin. Koko itäinen Afrikka on kuitenkin nopean muutoksen kourissa.

Tietoa alueesta

Maalaukselliset savannit, vehreät sademetsät ja savannit, uskomattomat vuoristot ja valtameri, itäisellä Afrikalla tuntuu olevan kaikki. Itäisen Afrikan luonnosta monelle tulee ensimmäisenä mieleen ns. ”big five”, toisin sanoen viisi suurta nisäkästä eli norsu, sarvikuono, puhveli, leijona ja leopardi. Näistä ikonisista lajeista monet ovat kuitenkin ahdingossa.

Leijona savannilla

Afrikan savanneilla elävä leijona on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi. Niiden määrä on vähentynyt nopeasti muun muassa elinympäristöjen katoamisen takia.

Itäisen Afrikan maantieteellinen määritelmä vaihtelee merkityksestä riippuen. YK:n määritelmän mukaan itäinen Afrikka käsittää 20 eri aluetta. Kaikki alueet ovat sekä luonnoltaan että ilmastoltaan erilaisia ja ainutlaatuisia. Vaikka itäisen Afrikan alueet sijoittuvat päiväntasaajan molemmin puolin, ovat alueen sademäärät ja lämpötilat matalampia kuin muualla maailmassa samoilla leveysasteilla.

Itäisen Afrikan eri alueiden erot ihmisten hyvinvoinnissa ovat suuria. Luonnonvaroistaan ja monimuotoisesta luonnostaan huolimatta köyhyys on osassa itäistä Afrikkaa suuri ongelma. Myös luonnonvaroja riistetään ja käytetään monin paikoin liikaa ja kestämättömästi. Paikalliset ihmiset ovat hyvin riippuvaisia alueen luonnonvaroista, kuten puhtaasta vedestä, metsistä ja runsaista riista- ja kalakannoista.

Uhat

Afrikannorsu syö ruohoa savannilla.

Laajan alueen uhat ovat usein suoraan kytköksissä toisiinsa. Metsäkato, ilmaston lämpeneminen ja lisääntyvä kuivuus aiheuttavat köyhyyttä ja altistavat luonnonvarojen kestämättömään käyttöön. Köyhyys toimii myös salametsästyksen ja laittoman villieläinkaupan kiihdyttäjänä.

Metsäkato

Liialliset hakkuut uhkaavat itäisen Afrikan metsiä. Väestön kasvaessa metsien käyttöön kohdistuu entistä suurempia paineita ruuan, energian ja muiden hyödykkeiden kysynnän kasvaessa. Metsiä hakataan mm. polttopuuksi, sillä monet kotitaloudet joutuvat turvautumaan puuhun tai puuhiileen päivittäisessä ruuanlaitossa. Tilannetta pahentavat laajamittaiset laittomat hakkuut. Laittomasti hakatut puut päätyvät usein myyntiin kansainvälisille markkinoille.

Ilmastonmuutos

Ilmastomuutoksella on itäisessä Afrikassa katastrofaalisia seurauksia. Itä-Afrikassa ilmastokriisi näkyy mm. kuivuutena, sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, sadesyklien muuttumisena, satojen pienentymisenä, veden ja polttopuun saannin vaikeutumisena ja tartuntatautien, kuten lavantaudin ja malarian leviämisenä. Elämän ja toimeentulon vaikeutuminen aiheuttaa ilmastopakolaisuutta ja muuttoliikettä.

Kuivuus ja sään ääri-ilmiöt

Aluetta koettelevat mm. kuivuus, ennakoimattomat rankkasateet ja maanvyöryt. Ilmaston muuttuminen uhkaa myös perinteisiä elinkeinoja, kuten maanviljelyä ja kalastusta.
Trooppiset hirmumyrskyt iskeytyvät säännöllisin väliajoin Afrikan rannikolle Mosambikin kohdalle ja ilmastonmuutos on viime vuosina voimistanut näitä myrskyjä ja lisännyt niiden määrää. Myrskyt tuovat alueelle tulvia, jotka syntyvät matalapaineen, tuulten ja rankkasateiden yhteisvaikutuksesta. Metsäkato ja erityisesti rannikkoa suojaavien mangrovemetsien katoaminen altistaa Afrikan rannikon entistä pahemmin hirmumyrskyjen tuholle.

Salametsästys

Salametsästys on lisääntynyt räjähdysmäisesti Itä-Afrikassa ja se uhkaa erityisesti afrikannorsuja ja sarvikuonoja. Salametsästys ja laiton villieläinkauppa linkittyvät Afrikassa usein laittomaan puukauppaan ja muuhun laittomaan toimintaan. Joillakin alueilla salametsästys uhkaa tuhota norsu- ja sarvikuonopopulaatiot kokonaan. Köyhyys, viranomaisvalvonnan heikkous ja korruptio mahdollistavat salametsästyksen ja laittoman villieläinkaupan. Köyhyys ajaa ihmiset tappamaan eläimiä pienenkin palkkion toivossa.

Teollisuus ja infrastruktuurin rakentaminen

Paine uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten mineraalien sekä öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämiseen on kasvanut merkittävästi Itä-Afrikassa viime vuosina. Painetta ovat lisänneet erityisesti uusien esiintymien löytyminen. Suuret investoinnit voivat uhata niin ympäristön kuin ihmistenkin hyvinvoinnin, jos luonnonvaroja koskeva päätöksenteko ja käytännöt eivät ole kestäviä ja vastuullisia.

Ympäristöä uhkaavat myös infrastruktuurin, kuten teiden ja patojen rakentaminen.

Mitä WWF tekee?

Suippohuulisarvikuonoa siirretään turvallisemmalle elinalueelle Etelä-Afrikassa 2012.

Suippohuulisarvikuonoa siirretään helikopterilla Etelä-Afrikassa. WWF on siirtänyt Etelä-Afrikassa yhteensä 178 sarvikuonoa. Siirtoja tehdään, jotta eläinten elinaluetta saadaan laajennettua. Siirrot ovat onnistuneet ja sarvikuonojen määrä on saatu nousemaan. Ennen siirtoa sarvikuonot nukutetaan ja valmistellaan siirtoon huolellisesti. Eläimet eivät kärsi siirtämisestä.

WWF:n tavoitteena on lopettaa laiton puukauppa ja suojella Itä-Afrikan jäljellä olevia luonnonmetsiä. Lisäksi tavoitteenamme on lopettaa salametsästys ja laiton villieläinkauppa ja nostaa uhanalaisten lajien määrää niin, että niiden olemassaolo on turvattu myös tulevaisuudessa. WWF Suomi tekee Itäisessä Afrikassa ulkoministeriön tukemaa kehitysyhteistyötä luonnonvarojen kestävän hallinnan puolesta ja laittoman puukaupan sekä salametsästyksen lopettamiseksi.

 

  • Suojelemme metsiä

    Tuemme alueella ns. kylämetsäkonseptia, jossa kyläyhteisöt tai perheet suunnitelmallisesti hoitavat hallinnoimiaan metsäalueita ja saavat tuloja puukaupasta sekä metsäalueelta kerättävien tuotteiden jalostamisesta ja myynnistä (esim. hunaja). Tavoitteenamme on lisätä myös julkista ja yksityistä rahoitusta erityisesti kestävään ja vastuulliseen pienmetsätalouteen sekä kylämetsätoimintaan Itä-Afrikassa. Kylämetsätaloudesta saaduilla tuloilla kyläyhteisöt voivat rahoittaa esimerkiksi kyläkoulujen tai kaivojen rakentamista.

  • Suojelemme lajien elinalueita

    Kylien hallinnoimat metsäalueet toimivat monien eläinlajien elinympäristöinä ja luovat käytäviä suojelualueiden välille. Kehitämme suojelualueiden ja kansallispuistojen hallintoa Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa.

  • Hillitsemme ilmastonmuutosta globaalisti

    Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset näkyvät etenkin itäisessä Afrikassa, jossa maanviljely ja monien paikallisten toimeentulo järkkyy sään ääri-ilmiöiden kuten kuivuuden ja myrskyjen takia. Kylämetsien kautta kasvava metsäpeite tukee näiden alueiden varautumista ilmastonmuutokseen, sillä puupeite valuma-alueilla parantaa veden kiertokulkua ja ehkäisee näin kuivuutta.

  • Ehkäisemme uhanalaisilla lajeilla käytävää laitonta kauppaa ja salametsästystä

    Korruptiolla on merkittävä rooli laittomassa kaupassa, joten työskentelemme yhdessä muiden organisaatioiden kanssa korruption kitkemiseksi luonnonvarasektorilta. Kehitämme yhdessä tullin ja viranomaisten kanssa toimintatapoja laittoman kaupan kitkemiseksi. Salametsästyksen vastaisessa työssä myös köyhyyden vähentäminen ja kestävien elinkeinojen luominen ja tukeminen yhdessä paikallisten kanssa ovat ensi arvoisen tärkeitä, sillä laittomille toiminnoille on löydettävä houkuttelevia korvaavia elinkeinoja.

  • Ehkäisemme laitonta puukauppaa ja laittomia hakkuita

    Työmme laittomien hakkuiden lopettamiseksi tuottaa tulosta: Vuonna 2015 viisi valtioita allekirjoittivat rajat ylittävän Sansibar-sopimuksen. Sopimuksessa Kenian, Mosambikin, Tansanian, Ugandan ja Madagaskarin valtiot sitoutuvat tiukentamaan laittoman puukaupan valvontaa ja lainsäädäntöä. Nyt tuemme näitä valtioita sopimuksen toimeenpanossa.

  • Parannamme kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia

    Vahvistamme paikallisen kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa metsien ja muiden luonnonvarojen käyttöön ja hallintaan liittyvään päätöksentekoon. Rakennamme tasa-arvoisia keskustelu- ja yhteistyöfoorumeita kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden, kuten valtion, yksityisen sektorin sekä rahoittajien välillä erityisesti Tansaniassa ja Mosambikissa.

Mitä sinä voit tehdä?

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.