Itäinen Afrikka

Maalaukselliset savannit, vehreät sademetsät, uskomattomat vuoristot ja valtameri – itäisen Afrikan luonto on harvinaisen monipuolinen. Monelle tulee alueen luonnosta ensimmäisenä mieleen niin sanottu ”big five”, eli alueella elävät viisi suurta nisäkästä: norsu, sarvikuono, puhveli, leijona ja leopardi. Näistä ikonisista lajeista monet ovat ahdingossa.

Itäisen Afrikan maantieteellinen määritelmä vaihtelee merkityksestä riippuen. YK:n määritelmän mukaan itäinen Afrikka käsittää 20 eri aluetta. Kaikki alueet ovat sekä luonnoltaan että ilmastoltaan erilaisia ja ainutlaatuisia. Vaikka itäisen Afrikan alueet sijoittuvat päiväntasaajan molemmin puolin, ovat alueen sademäärät ja lämpötilat matalampia kuin muualla maailmassa samoilla leveysasteilla.

Itäisen Afrikan eri alueiden erot ihmisten hyvinvoinnissa ovat suuria. Luonnonvaroistaan ja monimuotoisesta luonnostaan huolimatta köyhyys on osassa itäistä Afrikkaa suuri ongelma. Myös luonnonvaroja riistetään ja käytetään monin paikoin liikaa ja kestämättömästi. Paikalliset ihmiset ovat hyvin riippuvaisia alueen luonnonvaroista, kuten puhtaasta vedestä, metsistä ja runsaista riista- ja kalakannoista.

Laajan alueen uhat ovat usein suoraan kytköksissä toisiinsa. Metsäkato, ilmaston lämpeneminen ja lisääntyvä kuivuus aiheuttavat köyhyyttä ja vaikeuttavat lajien selviytymistä. Köyhyys puolestaan lisää painetta luonnonvarojen kestämättömään käyttöön, salametsästykseen ja laittomaan villieläinkauppaan.

Metsäkato

Liialliset hakkuut uhkaavat itäisen Afrikan metsiä. Metsien käyttöön kohdistuu paljon paineita, kun ruuan, energian ja muiden hyödykkeiden kysyntä kasvaa. Metsiä hakataan esimerkiksi polttopuuksi, sillä monet kotitaloudet joutuvat turvautumaan puuhun tai puuhiileen päivittäisessä ruuanlaitossa. Metsäkatoa pahentavat laajat laittomat hakkuut. Laittomasti hakatut puut päätyvät usein myyntiin kansainvälisille markkinoille, missä liikkuu myös uhanalaisiksi luokitelluista puulajeista peräisin olevia tuotteita.

Ilmastonmuutos

Ilmastomuutoksella on itäisessä Afrikassa katastrofaalisia seurauksia. Itä-Afrikassa ilmastokriisi näkyy muun muassa kuivuutena, sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, sadesyklien muuttumisena, satojen pienentymisenä, veden ja polttopuun saannin vaikeutumisena ja tartuntatautien, kuten lavantaudin ja malarian leviämisenä. Elämän ja toimeentulon vaikeutuminen aiheuttavat ilmastopakolaisuutta ja muuttoliikettä. Ilmaston muuttuminen uhkaa myös perinteisiä elinkeinoja, kuten maanviljelyä ja kalastusta.

Kuivuus ja sään ääri-ilmiöt

Ilmastonmuutos lisää aluetta jo muutenkin koettelevia sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta, ennakoimattomia rankkasateita ja maanvyöryjä. Trooppiset hirmumyrskyt iskeytyvät säännöllisin väliajoin Afrikan rannikolle Mosambikin kohdalle. Ilmastonmuutos on viime vuosina voimistanut näitä myrskyjä ja lisännyt niiden määrää. Myrskyt tuovat alueelle tulvia, jotka syntyvät matalapaineen, tuulten ja rankkasateiden yhteisvaikutuksesta. Metsäkato ja erityisesti rannikkoa suojaavien mangrovemetsien katoaminen altistavat Afrikan rannikon entistä pahemmin hirmumyrskyjen tuholle.

Salametsästys

Salametsästys on lisääntynyt räjähdysmäisesti Itä-Afrikassa ja se uhkaa erityisesti norsuja ja sarvikuonoja. Salametsästys ja laiton villieläinkauppa linkittyvät Afrikassa usein laittomaan puukauppaan ja muuhun rikollisuuteen. Joillakin alueilla salametsästys uhkaa tuhota norsu- ja sarvikuonopopulaatiot kokonaan. Köyhyys, viranomaisvalvonnan heikkous ja korruptio mahdollistavat salametsästyksen ja laittoman villieläinkaupan. Köyhyys saattaa ajaa ihmisiä tappamaan eläimiä pienenkin palkkion toivossa.

Teollisuus ja infrastruktuurin rakentaminen

Paine uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten mineraalien sekä öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämiseen on kasvanut viime vuosina merkittävästi itäisessä Afrikassa. Erityisesti uusien esiintymien löytyminen on lisännyt painetta. Suuret investoinnit voivat uhata niin ympäristön kuin ihmisten hyvinvointia, jos luonnonvaroja koskeva päätöksenteko ja käytännöt eivät ole kestäviä ja vastuullisia. Ympäristöä uhkaavat myös infrastruktuurin, kuten teiden ja patojen rakentaminen.

WWF:n tavoitteena on lopettaa laiton puukauppa ja suojella Itä-Afrikan jäljellä olevia luonnonmetsiä. Lisäksi tavoitteenamme on lopettaa salametsästys ja laiton villieläinkauppa ja nostaa uhanalaisten lajien määrää niin, että niiden olemassaolo on turvattu myös tulevaisuudessa. WWF Suomi tekee itäisessä Afrikassa ulkoministeriön tukemaa kehitysyhteistyötä luonnonvarojen kestävän hallinnan puolesta ja laittoman puukaupan sekä salametsästyksen lopettamiseksi. Kehitysyhteistyövaroilla tuetaan WWF-toimistojen työtä Keniassa, Tansaniassa, Ugandassa ja Madagaskarilla.