Maailman salametsästetyimpiin lukeutuva nisäkäs suojautuu suomuillaan
Lauantaina 17.2. vietetään kansainvälistä muurahaiskäpypäivää! Kokosimme artikkeliin muurahaiskävyn suojeluun liittyviä kuvia selityksineen.
Yksin viihtyvä yöeläin muurahaiskäpy on saanut nimensä suomuisesta ulkonäöstään sekä ruokavaliostaan, joka koostuu pitkälti muurahaisista ja termiiteistä. Näitä muurahaiskäpy pyydystää tahmealla kielellään, joka voi olla jopa sen vartaloa pidempi.
Muurahaiskävyn komeat suomut suojaavat sitä saalistajilta. Ollessaan uhattuna se suojautuu kiertymällä palloksi. Hännän terävät suomut toimivat tarvittaessa myös muurahaiskävyn aseena.
Muurahaiskäpylajeja on kahdeksan, joista neljä elää Aasiassa ja neljä Afrikassa. Tekstin yläpuolella olevassa kuvassa näkyy Keski- ja Länsi-Afrikassa elävä metsämuurahaiskäpy eli Manis tricuspis. Kaikki muurahaiskäpylajit ovat uhanalaisia.
Ihminen on muurahaiskävyn suurin uhka. Se on yksi maailman salametsästetyimmistä eläimistä. Vuonna 2019 arvioitiin, että maailmassa salametsästetään keskimäärin yksi muurahaiskäpy joka kolmas minuutti. Kuvassa näkyvä salametsästäjän ansa löytyi Quang Namin luonnonsuojelualueelta Vietnamissa.
Salametsästettyjä muurahaiskäpyjä myydään lihaksi, ja niiden nahasta valmistetaan muun muassa saappaita, vöitä ja laukkuja. Muurahaiskäpyjen suomuja taas käytetään vanhoissa uskomushoidoissa. Suomujen ajatellaan virheellisesti auttavan muun muassa astman tai reumatismin hoidossa. Todellisuudessa villieläinten ruumiinosilla ei ole lääketieteellistä hyötyä.
WWF työskentelee yhdessä TRAFFIC-järjestön kanssa muurahaiskäpyjen ja muiden uhanalaisten lajien salametsästyksen ja villieläinkaupan kitkemiseksi. WWF:n tuella on muun muassa koulutettu ”nuuskijakoiria”, jotka etsivät salakuljetettuja villieläimiä ja niiden osia esimerkiksi lentokentillä ja satamissa.
Tämän villieläinkaupan uhriksi joutuneen muurahaiskävyn tarina sai onnellisen lopun: se palautettiin takaisin luontoon Singaporessa.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!