WWF kumppaneineen ennallistanut yli 100 virtavesikohdetta – kurkkaa kartasta lähiseutusi kohteet!
Suomen uhanalaisten vaelluskalojen ja muiden virtavesilajien säilymisen ehtona on elinvoimainen virtavesiluonto. Tavoitteen saavuttamiseksi on käännettävä kirjaimellisesti jokainen kivi. ”Olemme päättäneet onnistua,” summaa ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.
Lähes kaikki Suomen vaelluskalalajit ovat uhanalaisia. Tieto hätkähdyttää. Miten tämä voi olla mahdollista? Suomihan on tuhansien järvien, jokien ja purojen maa, jossa vettä on kaikkialla. Silti esimerkiksi järvilohi, luonnonvarainen järvitaimen ja ankerias ovat tuhon partaalla.
Syy vaelluskalojemme ahdinkoon on yksinkertainen: Ne tarvitsevat elääkseen vapaana virtaavia vesiä ja Suomen virtavedet ovat täynnä ihmisten rakentamia esteitä, kuten patoja ja siltarumpuja. Jokia ja puroja on vuosikymmenien saatossa myös ruopattu, perattu ja suoristettu niin vesivoiman kuin maa- kuin metsätalouden tarpeisiin. Samalla on tuhottu virtavesilajeille tärkeitä elinympäristöjä. Vaelluskalojen ohella esimerkiksi koskikara, raakku, saukko, ravut ja lukuisat koskihyönteiset elävät virtavesissä.
Siksi nyt tarvitaan kiireellisesti virtavesien ennallistamista ja esteiden poistamista. ”Suomen vaelluskalat on pelastettava, ja me olemme päättäneet onnistua”, kiteyttää Sampsa Vilhunen, WWF Suomen meri- ja sisävesityön ohjelmajohtaja.
Viime vuodet WWF:n asiantuntijat yhteistyökumppaneineen ovat paiskineet hartiavoimin töitä tämän tavoitteen eteen. Alla olevasta kartasta näkyvät kumppaniemme kanssa ennallistamamme 102 virtavesikohdetta ympäri maata. Kohteista 46 on kunnostettuja koskia ja 56 poistettuja vaellusesteitä, esimerkiksi patoja. Näitä vaellusesteitä poistamalla olemme vapauttaneet yli 1 200 kilometriä virtavesiä, eli lähes Suomen itärajan pituisen matkan. Löydätkö kartasta lähiseutusi virtavesiluonnon helmiä?
Käyttöohje karttaan: Klikkaamalla kartan vasemmassa yläkulmassa olevaa ikonia pääset päävalikkoon, josta voit aktivoida karttaan näkyville sinisellä pallerolla merkityt vaellusesteiden poistot, harmaalla pallerolla merkityt muut virtavesikunnostukset sekä keltaisella merkityt suunnitteilla ja/tai työn alla olevat kohteet. Klikkaamalla palleroa saat näkyviin lisätietoja kyseisestä kohteesta. Kartta avautuu uuteen ikkunaan kun klikkaat oikeassa yläkulmassa olevaa ikonia.
Homma lähti lapiosta talkoolaisten kanssa
WWF Suomen virtavesityö lähti käyntiin vuonna 2017 kun vaellusesteitä lähdettiin poistamaan ja virtavesiä kunnostamaan vapaaehtoisten talkoolaisten kanssa.
Virtavesien kunnostaminen tarkoittaa käytännössä virtavesilajien tarvitsemien elinympäristöjen palauttamista. Tämä voi olla esimerkiksi vaelluskaloille sopivien lisääntymis- ja poikasalueiden rakentamista jokiin ja puroihin.
Kunnostaminen on käsityötä: kalojen kutusoraikkoja varten kiviä kannetaan puron äärelle ämpäreillä, mätimunien hapensaanti varmistetaan kuohkeuttamalla soraikkoja lapiolla ja kalanpoikasia varten koskiin viedään karkeampaa kivikkoa, jossa ne voivat piileskellä pedoilta.
Kunnostustyöt hoituvat tehokkaimmin talkootyönä. Tänä kesänä WWF:n virtavesien ennallistaminen jatkuu jo kolmatta kesää yhdessä Stora Enson ja Tornatorin kanssa. Metsäpurojen puolesta -yhteistyössä kumppanit kartoittavat Tornatorin omistamilta alueilta ennallistamiseen soveltuvia kohteita. Stora Enson ja Tornatorin henkilökunta ahkeroi talkoissa yhdessä WWF:n asiantuntijoiden kanssa.
Tänä kesänä järjestetään seitsemät ennallistamistalkoot ympäri maata.
Virtavesitalkoiden järjestämisen takana on satoja talkoita organisoinut WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.
”Virtavesikunnostuksen taustatyöt voivat viedä viikosta jopa useisiin vuosiin. Itse kunnostus on usein se juhlahetki, jossa työ konkretisoituu. Se, että kalat löytävät kunnostetut ja avatut kosket on toki se paras palaute ja käyntikortti. Toivoisin, että patojen omistajat itse ilmiantaisivat turhia tai käyttötarkoituksen jo menettäneitään patoja poistettavaksi tai muutettaviksi soliseviksi koskialueiksi”, kertoo Vihtonen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Metsäpurojen puolesta -yhteistyössä WWF ennallistaa virtavesiä yhdessä Stora Enson ja Tornatorin kanssa. Kesällä 2023 talkoolaiset kantoivat ämpärikaupalla kutusoraa muun muassa Kuopion Palosenjoella.
Patojen purku on tehokas lääke luontokatoa vastaan
Talkoolaisten lapioiden rinnalla WWF:n virtavesityössä heiluvat myös isommat kauhat, kun patoja ja muita vaellusesteitä puretaan esimerkiksi kaivinkoneita käyttäen.
”Padot estävät uhanalaisten vaelluskalojen liikkumisen lisääntymisalueilleen ja sieltä pois ja ehkäisevät näin niiden luontaisen elinkierron toteutumisen”, Vilhunen summaa.
Kipinä patojen purkuun syntyi syyskuisena iltana vuonna 2014 Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalilla.
”Järjestimme silloin Damnation-dokumenttielokuvan ensi-illan yhdessä Jasper Pääkkösen kanssa. Elokuva kertoi siitä, kuinka patoja poistamalla autettiin virtavesilajeja Yhdysvalloissa. Ensi-illan yhteydessä pidettiin virtavesiseminaari. Yleisössä oli viisisataa ihmistä ja melkein kuulin, kuinka porukan aivoissa naksahti. Sinä päivänä tajuttiin, että samat ongelmat ja ratkaisut ovat täällä Suomessa kuin Jenkeissäkin”, Vilhunen kertoo.
Sen jälkeen WWF on ollut mukana poistamassa 56 vaellusestettä eri puolilta Suomea. Joukossa on niin pienempiä, kalojen kulkua estävien tierumpujen korjauksia kuin valtavien, toimivien vesivoimalapatojen purkuja.
Padonpuruista mittavimpia operaatioita on ollut vuonna 2023 valmistunut Hiitolanjoen kolmen suuren padon purku, joiden parissa työkoneet jyskyttivät kolmena peräkkäisenä kesänä lähes yötä päivää.
Vilhunen korostaa, että patojen purku on luonnon monimuotoisuuden puolesta tehtävä arvovalinta taloudellisen hyödyn kustannuksella. Monet kohteista, joiden poistossa WWF on ollut mukana, ovat aktiivisten vesivoimaloiden patojen purkuja ja säännöstely- ja myllypatojen poistoja ja ohituksia.
”Vesivoima oli aikoinaan käänteentekevä asia. Se mahdollisti monille paikkakunnille ensimmäiset sähkövalot ja muita elämänlaatua parantavia tekijöitä. Sittemmin markkinoille on tullut paljon muitakin energiamuotoja ja yhteinen sähköverkko on korvannut paikallisenergian. Vesivoimalat eivät enää ole välttämättömiä, ja niiden toiminnalla on katastrofaaliset vaikutukset ympäristölle. Vesivoimarakentaminen on suurin syy virtavesilajien uhanalaistumiseen”, Vilhunen muistuttaa.
WWF:lle patojen purut ovat luontokadon torjumista. Ennallistamistoimenpiteinä ne ovat ainutlaatuisen tehokkaita: yksittäisiä toimia, joita ei tarvitse uusia. Lajiston elpymiseen padon purkamisella on nopeat, pysyvät ja ennustettavissa olevat vaikutukset.
”Hiitolanjoella uhanalaiset järvilohet uivat padon alta vapautettuun koskeen heti kun vesi alkoi jälleen virrata, vaikka työkoneet olivat vielä työn touhussa”, Vilhunen kuvaa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Loppukesästä 2021 alkanut Kangaskosken padon purku oli mittava operaatio.
Salapoliisityötä ja poliittista vaikuttamista
Patojen purkuun johtavat valmistelut ovat Vilhusen mukaan kuin salapoliisityötä. Ekologisesti merkittävimpien virtavesikohteiden vapauttamiseksi eri yhteistyökumppanien kanssa kartoitetaan vesivoimaloita, joiden toiminnasta etsitään mahdollisuuksia padon purkuun. Tämä tarkoittaa vaikkapa paneutumista vesivoimayhtiön investointisykliin, josta kartoitetaan esimerkiksi pato- ja voimalarakenteiden korjaustarpeita. Merkittävät korjausinvestoinnit voidaan välttää yhdessä omistajan kanssa purkamalla pato ja korvaamalla menetystä energiasta. Vastakkainasettelun sijaan kyse on usein yhteistyöstä.
Esimerkkinä tämänkaltaisesta toiminnasta on Palokin koskien vapauttamiseen tähtäävä vaikuttamistyö. Siinä oltiin liikkeellä sitä silmällä pitäen, että koskessa olevan vesivoimalan vuonna 1962 rakennetut turbiinit ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Niiden uusimisen sijaan tavoitteena oli saada valtio heräämään koskien ennallistamiseen ja vesivoimasta luopumiseen. Siinä onnistuttiinkin. Palokin koskien vapauttamisesta on nyt kirjaus Petteri Orpon hallitusohjelmassa. Nyt odotetaan padon omistajien toimenpiteitä Suomen sisämaan ekologisesti merkittävimmän padonpurun edistämiseksi.
Tällä hetkellä WWF:llä kumppaneineen on suunnitteilla ja toteutuksen eri vaiheissa 24 vaellusesteen poistoa, ja uusia kohteita otetaan työn alle kaiken aikaa.
Kesällä aktivoituu muuan muassa Karvianjoen Jyllinkosken vesivoimapadon purku Kankaanpäässä. Karvianjoki on entinen lohi- ja meritaimenjoki, jonka elinvoimaisuutta pyritään padon purulla parantamaan. Joessa esiintyvä erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka, eli raakku, hyötyy myös Jyllinkosken padon purusta.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Hiitolanjoen purettujen patojen alta ennallistettu koskiluonto houkuttelee sekä paikallisia että turisteja.
Vapautetut kosket tarjoavat nyt temmellyskentän myös esimerkiksi melojille.
Koskissa voi nyt myös kalastaa.
Yritykset ja yksityiset ihmiset virtavesien tukena
Suomen virtavedet ovat paitsi luonnonsuojelullisesti arvokkaita, myös ihmisille rakkaita paikkoja, jotka kytkeytyvät alueensa asukkaiden historiaan ja arkeen. Väestön vanhempi polvi on saattanut todistaa joen patoamisen vaikutuksia kalastuselinkeinoon ja nuoremmat taas kaivata vesivoimalan tilalle kuohuvaa koskiluontoa koko perheen virkistyskäyttöön.
“WWF:llä olemmekin saaneet todistaa, kuinka virtavesiluonnon ennallistaminen puhuttelee myös tavallisia kansalaisia ja saa ihmiset aktivoitumaan – joskus käänteentekevillä tavoilla”, Vilhunen toteaa.
Esimerkiksi Hiitolanjoella kolmen suuren vesivoimapadon purkua edelsi vuosikymmeniä jatkunut aktiivinen paikallisliike. Syksyllä 2022 toteutettu Varkauden Ämmäkoskeen rakennettu ohitusuoma ja koskikunnostus taas olivat WWF:n Vilhusen henkilökohtaisia, pitkään kyteneitä unelmia: nuoruuden kalapaikan ennallistaminen, jonka hän päätti toteuttaa.
Inspiroiva osoitus aktiivisuuden voimasta ennallistamistyössä on Vilhusen mukaan myös meneillään oleva ponnistelu Kuusamon Kuusinkijoen avaamiseksi.
”Siellä muutama ukko päätti, että kerran jo Kuusingin patoamiseen päättynyt koskisota voitetaan jälkikäteen, ja että pato lähtee. Sittemmin he ovat hankkineet muutaman ihmisen yhdistysvoimin noin 100 taloudellista tukijaa voimalan ostamiseen sekä ennallistamistöihin. Nyt varoja on kerätty jo noin 4,2 miljoonaa euroa. Edelleen puuttuu noin 600 000 euroa, mutta kun ne saadaan, ennallistamisprojekti on maalissa.”
Äärimmäisen tärkeää on myös yksittäisten ihmisten taloudellinen tuki. WWF:n kummit ovat olleet merkittävässä roolissa virtavesityön mahdollistajina säännöllisten lahjoitusten avulla.
Ja vaikka pienemmistä lahjoituksista kertyy iso virta, voi yksi suuremman lahjoituksen tekevä yksityishenkilö mahdollistaa kymmenien virtavesikohteiden ennallistamisen. WWF:n virtavesityön keskeisin yksittäinen rahoittaja on ollut peliyhtiö Supercellin perustajiin kuuluva Lassi Leppinen ja hänen nimeään kantava säätiö.
Merkittäviä yhteistyökumppaneita virtavesien ja uhanalaisten kalojen suojelussa ovat olleet myös suomalaiset yritykset ja kunnat sekä muut organisaatiot. Toiset niistä, kuten esimerkiksi Kesko, Stora Enso, Rudus, Finnforell, Tornator ja Nordic Investment Bank ovat rahoittaneet WWF:n virtavesityötä. Toiset taas, kuten Metsä Group, UPM, Metsähallitus, Pipelife Finland, Uponor, Onninen, useat kunnat ja kaupungit sekä lukuisat eri säätiöt ovat tavalla tai toisella olleet mukana toteuttamassa ja mahdollistamassa samoja kohteita.
”On ollut ilo huomata, miten virtavesien suojelu innostaa yrityksiä yli toimialarajojen. Olemme olleet kiitollisia jokaisesta yrityskumppanista, joka on löytänyt itselleen sopivan tavan auttaa virtavesiä kanssamme”, Vilhunen sanoo.
Niin kauan kuin aktiiviset ihmiset jaksavat tehdä työtä muutoksen puolesta, vaelluskaloilla ja virtavesiluonnolla on toivoa.
WWF:n virtavesityöhön on saatu rahoitusta myös maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta sekä Euroopan Meri- ja kalatalousrahastosta.
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.
Puretaan padot yhdessä!
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.