Suomen uhanalaiset kalat
Harva tietää, että Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia. Osaa niistä saa edelleen vapaasti kalastaa, myydä ja syödä. Jotkin lajit, kuten monni ja sinisampi, ovat hävinneet vesistämme kokonaan.
Uhat
Vaelluskalat syntyvät useimmiten virtaavissa vesissä, kuten joissa tai puroissa, mistä ne siirtyvät mereen tai järveen kasvamaan ja palaavat lopulta synnyinpaikkaansa lisääntymään. Syy vaelluskalojen ahdinkoon on yksinkertainen: ihmisen rakentamat padot, siltarummut ja muut esteet tukkivat kalojen reitit lisääntymisalueilleen. Hyvä uutinen on, että kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin niiden elinympäristöjä eli virtavesiä kunnostamalla ja ennallistamalla. Myös kalastuksensäätelyllä on merkittävä rooli uhanalaisten kalojen suojelussa.
Tiesitkö, että...
Ruokapöydässä kannattaa suosia WWF:n Kalaoppaassa vihreällä merkittyjä kalalajeja.
Vaelluskalat tarvitsevat myös erityiset olosuhteet kutemisen onnistumiseksi. Joen pohjasoran on oltava juuri oikeanlaista ja veden virrattava sopivalla nopeudella, jotta kehittyvälle mädille riittää hapekasta vettä eivätkä mätimunat huuhtoudu virran mukana. Tällaisia lisääntymispaikkoja on jäljellä hyvin vähän, sillä jokia ja puroja on vuosikymmenien saatossa ruopattu, perattu ja suoristettu niin maa- kuin metsätalouden tarpeisiin. Eteläisen Suomen virtavesistä enää muutama prosentti on luonnontilaisia.
- Äärimmäisen uhanalaisia: järvilohi, saimaannieriä, meriharjus, ankerias
- Erittäin uhanalaisia: meritaimen, vaellussiika, Etelä-Suomen sisävesitaimen (67°00’N eteläpuolella)
- Vaarantuneita: lohi, planktonsiika, karisiika
Voit tutustua Suomen uhanalaisiin kalalajeihin alla olevassa kuvakarusellissa.
Lohi
Lohi on suurikokoinen vaelluskala, joka kehittyy meressä tai järvessä kutukypsäksi ja palaa sitten kotijokeensa lisääntymään.
Suomalaisen lohen tarina on surullinen. Olemme menettäneet yli 90 prosenttia luontaisista lohikannoistamme jokien patoamisen, virtavesien tuhoutumisen ja ylikalastuksen seurauksena.
Ankerias
Ankerias on erikoinen, käärmemäinen vaelluskala, joka lisääntyy kaukana Atlantin luoteisosassa sijaitsevassa Sargassomeressä 400–700 metrin syvyydessä. Vastakuoriutuneet poikaset vaeltavat merivirtojen mukana kohti Euroopan makeita vesiä.
Suomessa ankerias on nykyään istutusten varassa, sillä jokien patoaminen estää sen pääsyn järviin. Myös liiallinen kalastus, ympäristömyrkyt, ilmastonmuutoksen aiheuttamat merivirtojen muutokset sekä taudit ja loiset ovat heikentäneet ankeriaskantoja. Olemme ajaneet ankeriaan ympärivuotista rauhoittamista kaikelta pyynniltä ja vaatineet ulkomailta tuotavien ankeriaanpoikasten siirtoistutusten lopettamista.
Taimen
Taimen on lohikaloihin kuuluva vaelluskala, jonka ulkonäkö ja koko vaihtelevat suuresti elinpaikan mukaan. Taimen voi viettää koko elämänsä samassa joessa tai purossa, jossa se on syntynyt. Osa taas vaeltaa lohen tavoin säännöllisesti järveen tai mereen syömään ja palaa kotijokeensa kutemaan.
Sekä mereen että järveen vaeltavat taimenkantamme ovat vaarassa kadota nousuesteiden, liiallisen kalastuksen ja vesien pilaantumisen takia. Suomen meritaimenkannat ovat Itämeren alueen kannoista kaikkein uhatuimpia. Meritaimenjokia on koko maassa enää 11, kun niitä ennen oli yli 60. Järveen vaeltava taimen on lähes kokonaan istutusten varassa.
Siika
Siika on lohikala, joka voi elää niin joessa, järvessä kuin meressä ja josta esiintyy sekä paikallisia että vaeltavia kantoja.
Luontaiset siikakantamme ovat useissa vesissä kärsineet heikentyneistä lisääntymismahdollisuuksista. Muiden vaelluskalojen tavoin myös vaellussiian kutuvaellus katkeaa usein patoihin tai muihin esteisiin, ja jokien kutupaikat ovat monin paikoin tuhoutuneet. Lisäksi erityisesti Pohjanlahdella kalastus kohdistuu nuoriin vaellussiikoihin, jotka eivät vielä ole sukukypsiä.
Harjus
Harjus on Pohjois-Suomen runsashappisissa virtavesissä ja järvissä viihtyvä lohikala. Se tulee toimeen myös Pohjanlahden vähäsuolaisessa murtovedessä, ja Suomen vesillä sinnitteleekin pieni meressä lisääntyvä harjuskanta.
Meriharjus on rauhoitettu kaikelta kalastukselta. Siitä huolimatta havainnot ovat olleet viime vuosina vähissä, ja välillä meriharjuksen on jopa pelätty hävinneen vesistämme. Kantojen heikentymisen syynä pidetään Itämeren rehevöitymistä.
Saimaannieriä
Saimaannieriä on Suomen uhanalaisimpia kalapopulaatioita, joka saimaannorpan tavoin kärsii verkkokalastuksesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Nieriä on rauhoitettu kalastukselta Kuolimolla ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella. Saimaannieriää on myös yritetty pelastaa istuttamalla kasvatettuja kaloja muihin läheisiin järviin. Joiltain istutusjärviltä on saatu saaliiksi kutevia emokaloja, mikä osoittaa, että kasvatetut kalat ovat selvinneet kutukaloiksi saakka. Kutevien kalojen määrästä tai poikastuotannosta ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa.
Rantanuoliainen
Rantanuoliainen on pieni kala, joka viettää päivänsä usein meren pohjaan kaivautuneena. Se kärsii vedenpohjien rehevöitymisestä. Sitä ei enää luokitella uhanalaiseksi, ainoastaan vaarantuneeksi. Suomessa tunnetaan vain yksi sisämaan esiintymä Hiitolanjoella, jossa Venäjän puolella oleva esiintymä ulottuu lyhyellä matkalla Suomen puolelle. Lisäksi sitä on tavattu kymmenestä paikasta Kaakkois-Suomen merialueella. On mahdollista, että uusia elinalueita löytyy vielä.
Mitä WWF tekee Suomen uhanalaisten kalojen suojelemiseksi?
Tavoitteenamme on, että kaikkien Suomen uhanalaisten kalalajien tilaa saadaan parannettua kunnostusten, neuvonnan, valistuksen sekä Kalaoppaan mukaisten kestävien valintojen kautta.
-
Poistamme vaellusesteitä
Vesissä olevat esteet ovat suurin syy vaelluskalojen uhanalaisuuteen. Yhdenkin nousuesteen avaaminen voi elvyttää kalakantoja kilometrien pituisilta virtavesialueilta. Autamme vaelluskaloja esimerkiksi poistamalla turhia vaellusesteitä ja rakentamalla kalateitä voimalaitospatojen ohi monivuotisessa Vauhtia vaellukseen -hankkeessa ja olemme mukana myös monen eri toimijan yhteisessä ACWA LIFE -hankkeessa. Kunnostamme jokia ja puroja myös rakentamalla niihin talkoovoimin kutusoraikkoja ja poikasalueita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
-
Parannamme vedenlaatua
Parannamme kalojen pilaantuneita elinympäristöjä vähentämällä vesiin valuvien rehevöittävien ravinteiden ja samentavan maa-aineksen määrää. Työtä on tehty pitkäjänteisesti ja tuloksekkaasti eri hankkeiden puitteissa. Parhaillaan käynnissä olevia kuormitushankkeitamme ovat Valuta 3, RANKKU ja ACWA LIFE.
-
Vaikutamme kalastukseen liittyvään lainsäädäntöön
Olemme yksi keskeisiä toimijoita kalastuksen säätelyyn ja kalastuspolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa Suomessa, Itämerellä ja koko EU:n laajuisesti. Osallistumme muun muassa vuosittain EU-komission ja jäsenmaiden välisiin kalastuskiintiöneuvotteluihin.
Tavoitteenamme on päästä kohti ekosysteemilähtöistä kalastuksen säätelyä, mikä tarkoittaa, että kalastuskiintiöitä ja -rajoituksia ei tarkastella vain yhden tietyn kalalajin näkökulmasta, vaan huomioon otetaan koko meriekosysteemin tila, ravintoverkkojen toiminta ja kalastuksen vaikutukset muuhun meriluontoon.
-
Lisäämme tietoa uhanalaisista kaloista
Annamme lausuntoja kalastuskiintiöistä, hoitosuunnitelmista sekä laki- ja asetusehdotuksista. Viestimme politiikoille kalalajien uhanalaisuuksista sekä keinoista parantaa niiden tilaa.
-
Edistämme vesilain avaamista
Työskentelemme vaelluskaloja heikosti suojelevan vesilain avaamiseksi. Vesilain avaaminen tarkoittaisi, että vesivoimalat olisivat velvoitettuja rakentamaan patoihin kalatiet vaelluskalojen nousun mahdollistamiseksi.
-
Vaadimme kestävää kalastusta
Vaikutamme siihen, että kaikkien uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien mahdollinen pyynti perustuisi tutkijoiden määrittämiin kestäviin tasoihin ja riittävän suuriin alamittoihin, rauhoitusaikoihin ja -alueisiin. Joidenkin lajien, kuten lohen, kalastukseen tulee myös säätää ylämitta, jotta suurikokoiset yksilöt pääsevät lisääntymään.
-
Vaikutamme EU:n kalastuspolitiikkaan
Vaikutamme EU:n kalastuspolitiikkaan, kuten koko Itämeren kalastuskiintiöihin, sillä ne vaikuttavat myös Suomen kalakantoihin. Kiintiöiden tulee perustua Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteellisiin suosituksiin.
-
Autamme kuluttajia ja kalakauppiaita tekemään vastuullisia valintoja
Kalakaupan ja kuluttajien valinnat ovat äärimmäisen tärkeitä uhanalaisten kalojen suojelemisessa. Autamme kuluttajia ja kalakauppiaita tekemään vastuullisia valintoja. Kalaoppaamme suosituksia seuraamalla voit valita lautasellesi kaloja elinvoimaisista kannoista.
-
Tuemme muita toimijoita uhanalaisten vaelluskalojen suojelemisessa
Olemme palkinneet virtavesien ennallistajia ja uhanalaisten vaelluskalojen suojelijoita muun muassa WWF:n joka vuosi jaettavalla Panda-palkinnolla. Lisäksi olemme kanavoineet patojen purkuun ja virtavesien ennallistamiseen rahoitusta eri lähteistä.
Haluatko auttaa uhanalaisia kaloja?
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.
Puretaan padot yhdessä!
Lähde mukaan virtavesitalkoisiin
WWF kunnostaa ja ennallistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä talkoovoimin. Tule mukaan tekemään tärkeää työtä, jonka jälkeen purot ja joet solisevat jälleen esteettä!