Hukkaako valtio valtavan potentiaalin säästää energiaa? – ”Hallitus menee sieltä missä aita on matalin”
Suomessa rakennusten energiatehokkuutta on hitaasti viety hyvään suuntaan. Nyt ministeriö on kuitenkin painamassa jarrua, vaikka vauhtia pitäisi kiihdyttää.
Rakennusten energiatehokkuuden hyödyt ovat kiistattomia: rahaa ja luontoa säästyy, kun lämmittämiseen tarvitaan vähemmän energiaa.
Suomessa rakennusten energiatehokkuuden kehitys on ollut oikean suuntaista, mutta edennyt hitaan puoleisesti. Vaikka uudisrakentamisessa on otettu käyttöön parempia eristemateriaalia ja useamman lasikerroksen ikkunoita, on vanhempien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen jäänyt puolitiehen. Kehityksen vauhtia hidastavat ajastaan jälkeen jääneet säädökset.
”Rakenteellisen energiatehokkuuden normeja ei ole päivitetty 15 vuoteen. Nyt siihen olisi loistava tilaisuus”, toteaa WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Loistavalla tilaisuudella Nordman viittaa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD). Direktiivin viemistä kotimaiseen lainsäädäntöön – sekä lakeihin että alemman tason asetuksiin – valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla. Takaraja on keväällä 2026.
Alhainen tavoitetaso olisi iso virhe
Uudistuksen isona pulmana on Nordmanin mukaan energiatehokkuustavoitteen uudelleenmäärittely. Lähes-nollaenergiatalojen määritelmät alkavat olla suomalaisille rakennusalan toimijoille jo tuttuja, mutta nyt rakentamista sääteleviin lakeihin on EU-direktiivin myötä ilmestymässä uusi termi, päästötön rakennus. Se voi ohjata huomion Suomen oloissa väärään suuntaan.
”Monessa Euroopan maassa taloja lämmitetään kaasulla, öljyllä ja kivihiilellä. Fossiilienergian käytön alasajolla on kiire, ja siksi uudistus on EU-tasolla hyvin perusteltu. Suomessa tilanne on kuitenkin toisenlainen”, Nordman sanoo.
Suomen sähköntuotannosta enää vain murto-osa perustuu fossiilisiin energianlähteisiin. Kaukolämpöäkin tuotetaan pääosin uusiutuvista lähteistä, vaikka ongelmallisia poikkeuksia – kuten turpeen polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa – on edelleen liikaa. Talokohtaisista öljypolttimistakin on luovuttu reippaassa tahdissa, ja niitä on korvattu maalämpöpumpuilla.
Nyt ympäristöministeriö kuitenkin esittää, että keskimääräistä puhtaammin tuotetulla sähköllä lämpiävässä talossa riittäisi huonompikin energiatehokkuus. Puhtaamman sähkön vakuudeksi kelpaisivat myös ulkomailta hankitut sähkön alkuperätakuut. Myös normaalia tehokkaammalla poistoilman lämmön talteenotolla voisi täyttää päästöttömän rakennuksen minimikriteerejä.
”Kaikella sähkön- ja lämmöntuotannolla on haitallisia luontovaikutuksia, ja siksi energiatehokkuuden parantamisen tulee olla ykkösprioriteetti. Ehdotetun kaltaisen uudistuksen toteutuminen olisi iso virhe”, Nordman toteaa.
Rakenteellisen energiatehokkuuden riman asettaminen ehdotettua korkeammalle olisi Nordmanin mukaan perusteltua, sillä uudisrakentamisessa ylitetään minimitaso pääsääntöisesti jo nykyisellään.
”Valtion tulisi ohjata rakennussektoria, eikä vain peesata”, tiivistää Nordman.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Vanhempien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on Suomessa jäänyt puolitiehen.
Suomella mahdollisuudet huomattavaan parannukseen
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa kansallisilla asetuksilla on valmisteltu syksystä 2024 asti. WWF:n ohella moni muukin taho esitti kesäkuussa päättyneellä lausuntokierroksella huolensa luonnosten heikkouksista.
“Valitettavasti lähtökohtana on ollut hallitusohjelman yleiskirjaus, jonka mukaan EU-lainsäädännön kansallisessa toimeenpanossa mennään sieltä, missä aita on matalin. Kokonaisuudessaan Suomessa olisi mahdollista tähdätä huomattavasti ehdotettua parempaan energiatehokkuuteen”, Nordman sanoo.
Uudistuksessa tulisi huomioida myös oikeudenmukaisuus. Heikommassa asemassa oleville tulisi tarjota taloudellista tukea energiatehokkuusinvestointeihin, jotka vähentävät lämmitysenergian tarvetta.
Kunnolla tehdyn uudistuksen potentiaali olisi huomattava. Tällä hetkellä noin neljäsosa kaikesta kulutetusta energiasta Suomessa kuluu rakennusten lämmitykseen.
”Valtakunnan tasolle skaalattuna parempi eristäminen tarkoittaisi rakennusten lämmittämiseen kuluvan kokonaisenergian tarpeen vähenemistä jopa viidenneksellä”, Nordman toteaa.
WWF:n ja muiden tahojen lausuntoihin kolmesta eri asetusluonnoksesta voit tutustua Lausuntopalvelussa:
Tue ilmastotyötä yrityslahjoituksella
Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. Lahjoittamalla ilmastotyölle osoitat, että yrityksesi haluaa toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.