Näkökulma: Niin maanpuolustus kuin ympäristötoimetkin ovat välttämättömyyksiä
Vain uskottava maanpuolustus turvaa järjestelmän, jossa on mahdollista tehdä kestävää ympäristöpolitiikkaa, kirjoittavat asiantuntijamme Anne Tarvainen ja Mari Pasula sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala.
Kuten tutkija Johanna Vuorelma kolumnissaan (HS 16.10.) nosti esille, selkeä tieteeseen perustuva tieto ilmastokriisin ja luontokadon uhkista ihmiskunnalle ei ole käynnistänyt samanlaisia varautumis- ja torjuntatoimia kuin oletus sotilaallisesta uhasta.
Tämä vertailuasetelma syntyy nykyajassa helposti: ympäristötoimista leikataan ympäri maailmaa ja Euroopassa käydään sotaa. Tärkeää kuitenkin olisi ymmärtää, että niin maanpuolustus kuin ympäristötoimetkin ovat välttämättömyyksiä. Vain uskottava maanpuolustus turvaa järjestelmän, jossa on mahdollista tehdä kestävää ympäristöpolitiikkaa. Toisaalta ilman ympäristönsuojelutoimia nakerramme pohjaa elinoloilta ja luonnonvaroilta, joita pyrimme turvaamaan.
Ilmastonmuutos ja luontokato linkittyvät turvallisuuteen monin tavoin. Globaali ympäristökriisi heikentää ruokaturvaa, lisää kilpailua vedestä, viljelymaasta ja muista luonnonvaroista ja pakottaa ihmisiä pakoon kotiseuduiltaan. Etenkin hauraissa valtioissa turvattomuus heikentää kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, kun samalla ympäristöpaineet horjuttavat toimeentuloa ja hallintoa. Muuttuvat ympäristöolot vaikuttavat jopa puolustuskykyyn, kuten puolustusliitto Nato on korostanut. Tämä näkyy Suomessakin olosuhteiden muutoksena, kun esimerkiksi lumisuus vähenee ja arktinen merijää sulaa.
Suomi on huomioinut ympäristötekijöiden merkityksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Silti teot sekä ympäristökriisin hillitsemiseksi että siihen liittyviin uhkiin varautumiseksi laahaavat perässä kansainvälisten ympäristösopimusten sitoumuksista.
Muutaman viikon päästä Brasiliassa alkavassa YK:n ilmastokokouksessa tarkastellaan jälleen ilmastotoimia ja niiden valitettavaa riittämättömyyttä. Kokouksen tapahtumapaikka kääntää katseemme metsien merkitykseen. Osa koko maapallolle tärkeästä Amazonin sademetsästä on jo muuttunut kasvihuonekaasujen lähteeksi.
Ilmastotoimet tulisi nähdä osana kokonaisturvallisuutta. Parhaimmillaan ympäristötoimet hyödyttävät turvallisuutta ja puolustuskykyä. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC korostaa, että esimerkiksi tulvasuojelu ja metsien suojelu voivat yhtä aikaa edistää päästövähennyksiä ja rakentaa vakautta. Globaalisti Suomi on panostanut vesidiplomatiaan, jossa jaettujen vesivarojen hallinta voi auttaa edistämään rauhaa ja ehkäisemään veteen liittyviä kiistoja. Metsien ja soiden ennallistaminen voi puolestaan helpottaa maanpuolustusta muodostamalla hyökkääville sotavoimille luonnollisen esteen, jonka edellytyksiä Suomen itärajallakin parhaillaan selvitetään.
Ilmastotoimet ja luontokadon lopettaminen tulisi nähdä osana kokonaisturvallisuutta: hyvinvointimme pohjana, joka takaa elintärkeät toiminnot – mukaan lukien puolustuskyvyn. Aika toimia on nyt. Meillä on vielä mahdollisuus estää ympäristökriisin pahimmat seuraukset ja varautua jo väistämättä tapahtuviin.
Aikaa ei ole siihen, että unohdamme luontokadon ja ilmastonmuutoksen ja palaamme niiden pariin vasta jos ja kun joskus olemme geopoliittisesti vakaammilla vesillä.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 26.10.2025.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.