Kriittisiä mineraaleja puhtaiden vesien kustannuksella?

Vesipuitedirektiivin mahdollinen avaaminen liittyy niin sanottuun omnibus-pakettiin, jonka tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen niitä koskevaa sääntelyä purkamalla. Suomen hallitus lähtökohtaisesti kannattaa suurta osaa sääntelyn purusta, mutta hallituksen kantaa vesiensuojelun heikentämiseen emme vielä tiedä. Vesistöt ovat tärkeä osa suomalaisten identiteettiä, mutta lisäksi ne ovat elintärkeitä ihmisille, ruoantuotannolle, yrityksille ja kaikelle elolliselle. Onko vesiemme puhtaus vaarassa teollisuuden ja kaivosyhtiöiden kilpailukyvyn tähden?

Mikä on vesipuitedirektiivi?

Vesipuitedirektiivin tarkoitus on yhtenäistää vesiensuojelua EU:ssa. Siinä asetetaan velvoitteet EU:n vesistöjen tilan huonontumisen pysäyttämiseksi. Tavoitteena oli alun perin, että Euroopan vesistöt saavuttavat vähintään hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä. Nyt tavoitetta on lykätty vuoteen 2027, koska päättäjät eivät ole saaneet aikaan direktiivin toimeenpanoa.

”Yli vuosikymmen myöhemmin tämä tavoite on yhä saavuttamatta, ja jos vesipuitedirektiivi avataan, se uhkaa karata yhä kauemmaksi. Lisäksi pelkonamme on, että direktiivissä määriteltyjä tavoitteita vesien tilan parantamiseksi heikennetään”, sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Komissio totesi omassa arvioinnissaan vuonna 2019 vesipuitedirektiivin olevan tarkoituksenmukainen ja toimiva. Nyt komissio kuitenkin haluaa avata vesipuitedirektiivin uudelleen, ja ympäristöjärjestöjen pelkona on, että tämä johtaisi lähes varmasti vesien suojelun heikentymiseen ja entistä vaatimattomampiin tavoitteisiin vesistöjen tilan parantamiseksi.

Vesipuitedirektiivi on velvoittava, ja se ohjaa jäsenmaiden kansallisia säädöksiä. Maiden tulisikin viipymättä panna vesipuitedirektiivin säädökset täytäntöön. Tähän viitataan myös EU:n vesivarojen kestävyyttä koskevassa Vesiresilienssi-strategiassa.

Kova kiire mineraalien tuontiriippumattomuuteen

Suunnitelma vesipuitedirektiivin avaamiseksi liittyy RESourceEU-toimintasuunnitelmaan, jota koskevassa tiedotteessa kerrottiin vesipuitedirektiivin tarkistamisesta vuoden 2026 alkupuolella. RESourceEU on Euroopan komission joulukuussa 2025 käynnistämä toimintasuunnitelma, jonka tarkoituksena on varmistaa EU:lle tärkeiden raaka-aineiden saanti, vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista, erityisesti Kiinasta, ja vauhdittaa EU:n teollisuuden vihreää siirtymää. Komissio ei kuitenkaan ole esittänyt näyttöä siitä, että EU:n nykyinen lainsäädäntökehys olisi merkittävä este esimerkiksi uusille kaivoshankkeille.

Euroopan unioni on listannut kriittiset ja strategiset raaka-aineet, joiden taloudellista merkitystä Euroopalle se pitää suurena ja joihin liittyy suuri toimitushäiriöiden riski. Listalla on esimerkiksi akkuteollisuudelle tärkeitä mineraaleja, kuten litium ja grafiitti, sekä magneetteihin ja sähkölaitteisiin tarvittavia harvinaisia maametalleja.

”On pöyristyttävää, että vesipuitedirektiivin uudistamista suunnitellaan kovalla kiireellä ilman vaikutusten arviota ympäristöön, ihmisten terveyteen, talousveden tuotantoon, maatalouteen ja matkailuun. Lisäksi vesipuitedirektiivin avaaminen olisi ennenaikaista tilanteessa, jossa komissio on jo ilmoittanut valmistelevansa uutta ohjeistusta kaivosalan ympäristölupamenettelyistä”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.

Viime vuonna EU nosti 47 mineraalialan hanketta strategisen hankkeen asemaan. Niistä kuusi sijaitsee Suomessa. Näiden hankkeiden tarkoitus on nostaa omavaraisuutta ja vauhdittaa mineraalien louhintaa, jalostusta ja kierrätystä EU:ssa. Suomessa sijaitsevat hankkeet pääsevät ”ohituskaistalle” ympäristövaikutusten arviossa ja lupien myöntämisessä.

Strategiset hankkeet Suomessa ovat Sakatin kaivos- ja jalostushanke Sodankylässä, Terrafamen kaivoshankkeen laajennus Sotkamossa, Keliberin kaivos- ja jalostushanke Kokkolassa, Hycamiten ja Jervoisin jalostushankeet Kokkolassa, sekä Fortum kierrätyshanke Harjavallassa.

GTK:n tiedot kertovat, että lähes kaikki hankevaiheeseen edenneet kaivoshankkeet sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa, kuten edellä mainitut strategiset hankkeetkin. Juuri samoilla alueilla sijaitsevat vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan Suomen parhaimmistoa. Vesipuitedirektiivin avaaminen voi vaarantaa Suomen puhtaimpien vesistöjen tilan: rakkaat mökkijärvemme ja kalavetemme.

Mitä tarkalleen vesipuitedirektiiviin mahdollisesti tehtävät heikennykset tarkoittavat, jää nähtäväksi. Suomalaisissa laajaa tyrmistystä herättäneen Talvivaaran, nykyisen Terrafamen kaivoksen toistuvia ympäristövahinkoja tuskin kukaan haluaa nähdä toistamiseen.

Vesivarojen kestävyyttä ei voida saavuttaa ilman yhteistä ja vahvaa oikeudellista sääntelyä. Lakien tulee olla ovat pysyviä, selkeitä ja ennustettavia. Vakaa toimintaympäristö on myös hankkeita suunnittelevien toimijoiden etu.

”On täysin ymmärrettävää, että EU:n on lisättävä omavaraisuuttaan mineraalien osalta erittäin epävakaan kansainvälisen tilanteen vuoksi. Puhdas vesi on kuitenkin ihmisille ja luonnolle harvinaisia akkumineraalejakin tärkeämpi resurssi”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.