WWF aloitti taas suoran lähetyksen miljoonayleisön keränneeltä lapinpöllön pesältä
WWF avasi tänään lähetyksen lapinpöllön pesältä Etelä-Lapista, missä pesintä on jo alkanut ja ensimmäiset kaksi munaa munittu. Kameran kautta katsojat pääsevät seuraamaan poikasten varttumista juhannukseen asti.
”Lapinpöllön pesäkamera antaa luonnonystäville mahdollisuuden tutustua pohjoisten havumetsien ikonin perhe-elämään. Kamera onkin ollut WWF:n Luontoliven suosituimpien lähetysten joukossa, ja se on kahden aikaisemman kauden aikana kerännyt yli 1,7 miljoonaa katselukertaa”, WWF:n kehityspäällikkö Justus Hyvärinen kertoo.
Tänä vuonna WWF:n kuvaama pesä löytyy ihmisen asettamasta pesälaatikosta, samasta paikasta Keminmaalta kuin vuonna 2023, jolloin WWF:n Luontoliven lapinpöllökamera käynnistyi ensimmäistä kertaa. Pesälaatikko on ollut puussa jo vuodesta 2016 ja tämä on kolmas vuosi, kun lapinpöllö pesii siinä.
Lapinpöllö tekee pesänsä useimmiten vanhaan petolinnun, kuten kanahaukan, rakentamaan pesään. Pesä vaatii alustakseen järeän puun. Lapinpöllö voi rakentaa pesänsä myös paksun puupökkelön, eli katkenneen puun, päähän. Sen elinympäristöjä ovat varttuneet havu- ja sekametsät.
”Lapinpöllö ei ole uhanalainen, mutta vanhojen metsien ja järeiden pesäpuiden väheneminen on sille uhka. Metsänomistajat voivat auttaa lapinpöllöä esimerkiksi suojelemalla metsiään, säästämällä vanhoja ja kuolleita puita tai suosimalla jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Kuten kaikki Suomen pöllöt, lapinpöllö on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji. Se on suuri, lähes huuhkajan kokoinen petolintu ja sen siipien kärkiväli voi olla jopa 1,5 metriä. Lapinpöllö on Suomen harvalukuisimpia pöllöjä: Suomessa pesii vuosittain arviolta 300–2000 paria. Vuosittain pesivien parien määrä vaihtelee suuresti myyrätilanteen mukaan.
Jos myyriä on riittävästi poikasten kasvattamiseen, lapinpöllö munii 3–6 munaa huhtikuun aikana. Tänä vuonna pöllönaaras muni ensimmäisen munan sunnuntai-iltana 19. huhtikuuta ja toinen muna ilmaantui samana päivänä kun kamera aukesi. Poikasten odotetaan kuoriutuvan noin kuukauden haudonnan jälkeen. Jos kaikki menee hyvin, poikasten elämän ensiaskeleita päästään seuraamaan juhannukseen saakka, kunnes ne ovat tarpeeksi vanhoja jättämään pesänsä. Tässä vaiheessa poikaset eivät vielä osaa lentää, mutta ne ovat taitavia kiipeämään. Emot ruokkivat ja vartioivat poikasia syksyyn saakka.
WWF toteuttaa livelähetyksen lapinpöllöjä pitkään rengastaneen Matti Suopajärven kanssa.
”Myyrätilanne on nyt kohentunut kahden kehnon vuoden jälkeen, ja näyttää siltä, että myyräkanta on kasvussa. Se voisi tarkoittaa, että ensi vuonna myyrillä on huippuvuosi, eli että myyriä on vielä enemmän kuin nyt, mutta se jää nähtäväksi. Ainakin nyt metsämyyräkannat ovat vahvistuneet, ja niitä lapinpöllökoiras onkin kantanut naaraalle ravinnoksi”, Suopajärvi kertoo.
Lapinpöllökamera osa WWF:n Luontoliveä
Lapinpöllökamera on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, jossa seurataan suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. Tällä hetkellä suorassa lähetyksessä voi seurata myös sääksiä ja pian myös saimaannorppia. Aiemmin kamerat ovat taltioineet muun muassa itämerennorpan, mäyrän, pölyttäjien ja taimenten elämää. Lähetyksiä on katsottu jo yli 41 miljoonaa kertaa.
Lapinpöllökameran teknisestä toteutuksesta vastaavat Pukki Visuals (striimaus, jakelu ja interaktiiviset palvelut) sekä Live Eye (kuvaustekniikka).