Miljoonia hehtaareja trooppista metsää ja arvokkaita vesialueita suojelun ja kestävän käytön piiriin – lue kehitysyhteistyömme viimeisimmät onnistumiset
Vuosien 2022–2025 aikana WWF Suomen kehitysyhteistyöohjelmassa suojeltiin erityisen arvokkaita elinympäristöjä, varauduttiin sään ääri-ilmiöihin ja edistettiin luonnon huomioivaa päätöksentekoa kylätasolta kansainvälisen politiikan areenoille.
Luonnonsuojelua on tehty viime vuosina muuttuneessa maailmassa. Koronapandemian jälkeen geopoliittiset kriisit, sodat sekä ilmastonmuutoksen seuraukset ovat kuormittaneet sekä ihmisiä että luontoa. Esimerkiksi vuonna 2024 nähtiin erityisen pahoja metsäpaloja eri puolilla maailmaa.
”Kaikesta tästä huolimatta olemme jatkaneet suojelutyötämme sinnikkäästi ja saavuttaneet hienoja tuloksia luonnon ja ihmisten hyväksi”, sanoo WWF Suomen kansainvälisen ohjelman johtaja Anne Tarvainen.
WWF Suomen kansainvälinen työ keskittyi neljän vuoden ajan Boliviaan, Keniaan, Tansaniaan, Ugandaan, Madagaskariin, Nepaliin, Indonesiaan ja Laosiin. Näissä maissa sekä Suomessa työmme tuloksista hyötyi kaikkiaan yli 500 000 ihmistä. Tutustu viiteen saavutukseen, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja sekä kummien ja yrityslahjoittajien tukea.
1. Yli viisi miljoonaa hehtaaria arvokkaita elinympäristöjä turvattiin
Saimme suojelun tai kestävän hoidon piiriin yli 5 miljoonaa hehtaaria metsiä ja makean veden elinympäristöjä. Pinta-ala vastaa noin puolta Lapin maakunnasta. Alueet ovat elinympäristöjä monille uhanalaisille lajeille, kuten jaguaareille, tiikereille, kilpikonnille, jokidelfiineille, orangeille ja paratiisilinnuille. Yli 270 000 hehtaaria metsäalueista saatiin virallisesti alkuperäisryhmien tai paikallisyhteisöjen hallintaan, mikä paransi heidän oikeuksiaan luonnonvaroihin.
Yksi merkittävimmistä saavutuksista toteutui Boliviassa, jossa 2,4 miljoonan hehtaarin Ramsar-kosteikkoalueelle tehtiin ensimmäistä kertaa virallinen hoitosuunnitelma. Ramsar-alueet ovat luonnoltaan erityisen arvokkaita makean veden tulva-alueita, jotka koostuvat erilaisista luonnonympäristöistä. Näillä alueilla elää muun muassa satoja erilaisia lintulajeja, kaimaaneja sekä kapybaroja.
Myös yli 18 000 hehtaaria metsiä saatiin ennallistamisen piiriin. Metsiä istutettiin erityisesti suojelualueiden ympärille sekä ilmastoriskialueille, kuten rinteille ja joenvarsille.
2. Yli 500 000 ihmistä mukana luonnonsuojelussa
Yhteensä yli 500 000 ihmistä osallistui eri tavoin luonnonsuojeluun neljän vuoden aikana. Suoraan luontopohjaisista elinkeinoista, kestävästä luonnonvarojen hoidosta ja ilmastosopeutumistoimista hyötyi yli 71 000 henkilöä, joista lähes 28 000 kuuluu etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansoihin. Lähes puolet hyötyjistä oli naisia, jotka olivat mukana muun muassa pienelinkeinotoiminnassa, metsäpalojen torjunnassa ja tekemässä päätöksiä luonnonvarojen käytöstä.
Työstämme hyötyi suoraan myös yli 500 vammaista ihmistä. Vammaisinkluusiota edistävän pitkäjänteisen työmme ansiosta Nepalissa vammaiset ihmiset huomioitiin ensimmäistä kertaa kansallisissa yhteisömetsätalouden ohjeissa, mikä vahvistaa heidän oikeuttaan osallistua metsien hallintaan ja hyötyä luonnonvaroista. Boliviassa laadittiin ohjeistus vammaisten ihmisten huomioimiseen metsäpalojen aiheuttamissa hätätilanteissa ja evakuoinneissa.
Ohjelmassa tuettiin myös lähes 10 000:ta pienviljelijää, jotta he voivat parantaa toimeentuloaan, ruokaturvaansa ja kykyään sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Kun paikalliset ihmiset saavat toimeentuloa luonnon kannalta kestävistä elinkeinoista, paine hakata metsiä tai käyttää luonnonvaroja kestämättömästi vähenee. Samalla suojelusta syntyy paikallisille yhteisöille välittömiä ja konkreettisia hyötyjä.
3. Valmiudet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vahvistuivat
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät toiminta-alueillamme yhä selvemmin. Kuivuus, tulvat, metsäpalot ja muut sään ääri-ilmiöt vaikuttivat sekä ihmisten toimeentuloon että luonnon tilaan. Siksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen oli keskeinen osa kaikkea työtämme.
Vuonna 2025 paransimme muun muassa vesivarojen hallintaa, vähensimme eroosiota ja vahvistimme maanviljelyn kestävyyttä muuttuvissa sääoloissa. Nepalissa ennallistettiin tulvariskialueita. Papualla teetimme kylissä ilmastoriskiarviot ja teimme niiden perusteella sopeutumissuunnitelmat. Boliviassa ehkäistiin ja torjuttiin yhä voimakkaammiksi käyviä metsäpaloja.
Työmme ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumiseksi auttoi yli 38 000:ta ihmistä. Edistimme esimerkiksi ilmastokestäviä viljelymenetelmiä, kuten metsäpeitteistä viljelyä, vettä pidättävää terassiviljelyä, sadevettä keräävien tankkien käyttöä, puiden istutusta riskialueille, hunajan, kahvin ja mausteiden pientuotantoa sekä ekoturismia.
4. Uhanalaisten lajien suojelu tuotti tuloksia
Edistimme uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelua, villieläinten ja ihmisten välisten konfliktien ehkäisyä sekä salametsästyksen ja laittoman villieläinkaupan vastaista työtä Itä-Afrikassa ja Nepalissa.
Poliittisista epävarmuuksista ja haastavista olosuhteista huolimatta monien uhanalaisten tai vaarantuneiden lajien määrä on saatu kasvuun tai pysymään ennallaan useissa maissa.
Ohjelmamme alkaessa vuonna 2022 Keniassa eli 966 pensassarvikuonoa, vuonna 2024 niiden määrä oli kasvanut jo yli tuhanteen. Ohjelmakauden aikana myös norsujen määrä kasvoi Keniassa noin 42 000:een, ennen ohjelmamme alkamista vuonna 2021 niitä eli maassa noin 36 000 yksilöä. Norsujen määrä kasvaa myös Tansaniassa ja Ugandan Queen Elizabethin kansallispuistossa. Niin ikään Nepalin tiikeri- ja sarvikuonomäärät ovat kasvaneet, ja Itä-Afrikan vuorigorillakannoissa on nähtävissä myönteistä kehitystä.
Viranomaisten ja paikallisyhteisöjen tukeminen lajien suojelussa on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää salametsästystä. Tuellamme mahdollistettiin esimerkiksi Keniassa puistonvartijoiden ja viranomaisten koulutuksia sekä yli 10 000 poliisin perehdyttäminen salametsästyksen ja villieläimillä käytävän laittoman kaupan torjuntaan.
5. Vaikutimme ilmastoa ja luontoa koskevaan päätöksentekoon
Päättäjät ja viranomaiset ovat avainasemassa luonnonsuojelussa ja luonnonvarojen hallinnassa. Neljän vuoden aikana edistimme yhteensä 85:tä luonnonvarojen kestävää ja oikeudenmukaista hallintaa edistävää päätöstä tai politiikkaprosessia. Lisäksi koulutimme yli 16 700 viranomaista ihmisoikeuksia kunnioittavaan luonnonvarojen kestävään käyttöön ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Työmme tuotti tulosta esimerkiksi paikallisissa maankäytön, metsienhoidon, vesistöjen ja ilmastoriskien hallinnan suunnitelmissa. Kansainvälisessä vaikuttamistyössä toimme esiin luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja luontopohjaisten ratkaisujen merkitystä muun muassa YK:n biodiversiteetti- ja ilmastoprosesseissa.
Monissa maissa, joissa toimimme, kansalaisyhteiskunnan tila kapeni ja toimintamahdollisuuksia rajoitettiin. Pystyimme kuitenkin tukemaan yli 470:tä pientä ja keskisuurta kansalaisjärjestöä eri maissa sekä parantamaan niiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon luonnonvarojen hallinnasta, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksien edistämisestä.
Lue lisää hyviä uutisia kehitysyhteistyöstämme
