WWF ja UPI nostivat ym­pä­ris­tö­tur­val­li­suu­den lavalle Suo­miA­ree­nas­sa

Turvallisuusympäristön muutoksissa ei ole kyse yksittäisistä kriiseistä, eikä sen haasteita ratkaista pelkällä puolustuksella. WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkosen mukaan turvallisuudesta puhuttaessa ajatellaan kuitenkin yleensä rajoja, armeijoita ja aseita. 

”Harvemmin ajatellaan metsiä, soita tai pölyttäjiä. Silti niistä turvallisuus lopulta alkaa”, hän lausui avajaispuheenvuorossaan WWF:n ja Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä tilaisuudessa Porin SuomiAreenan avajaispäivänä. Tilaisuuden otsikkona oli Turvallisuus alkaa luonnosta – miten ilmasto ja luontokato muuttavat Suomen ulkopolitiikkaa? 

Luukkonen painotti turvallisuuden syntyvän siitä, että ihmisillä on ruokaa, puhdasta vettä ja toimiva yhteiskunta. Hyvinvointi perustuu luonnon järjestelmille, ja jos ne horjuvat, seuraukset näkyvät muun muassa yhteiskuntien vakaudessa ja taloudessa – myös Suomessa. 

”Siksi on todella tärkeää, että ympäristöturvallisuus nähdään yhä selvemmin osana turvallisuuspolitiikkaa”, hän painotti. 

Järjestöillä rooli yritysten tukena 

Luukkosen avajaispuheenvuoron jälkeen toimittaja ja sosiaalisen median vaikuttaja Julia Thurén veti paneelikeskustelun, johon osallistuivat SDP:n kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, vihreiden puoluesihteeri Anna Moring ja S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa. 

Panelistit huomioivat, että vihreä siirtymä on ottanut takapakkia niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Kaikki näkivät kuitenkin Suomen voivan hyötyä hyvästä kansainvälisestä maineestaan ja arvostetusta osaamisestaan esimerkiksi puhtaiden vesien asiantuntijana. 

”Vesikysymystä ei voi kyllin alleviivata. Vesi tulee olemaan isojen globaalien kriisien ja konfliktien yksi keskeinen tekijä”, Moring sanoi. 

Keskustelussa huomioitiin poliittisen päätöksenteon ohella yritysten rooli. S-ryhmän Elomaa huomautti, että vaikka politiikassa tapahtuu heiluntaa, yritykset voivat kuitenkin jatkaa jo aloittamaansa työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Lisäksi hän korosti järjestöjen merkitystä yritysten tukena esimerkiksi kansainvälisten tuotantoketjujen ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten osaajana. 

Ympäristö myös turvallisuusneuvoston agendalle 

Suomi avasi aiemmin kesäkuussa hakemuskampanjansa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029–2030. Turvallisuusneuvosto on maailmanlaajuisesti merkittävä päätöksentekoelin, jonka tehtävä on pitää yllä kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. 

SDP:n Koskinen totesi paneelissa, että pohjoismaiseen imagoon sopii hyvin kytkeä ympäristö- ja ilmastokysymykset vahvasti turvallisuuteen. Hän sanoi, että Euroopan maiden odotetaan olevan lipunkantajia ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä ja saavan muita maita mukaan yhteisiin päätöslauselmiin. 

”Tässä on selvästi profiloitumisen paikka”, hän huomautti. 

Paneelin jälkeen Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala summasi loppupuheenvuorossaan keskustelun antia. Hän kertoi saaneensa lohtua vihreiden Moringin toteamuksesta, että politiikka on ”tuuliviirien hommaa”. Sen avulla voidaan ajatella, että ilmasto- ja luontokatoasioiden päätyminen taka-alalle on väliaikainen ilmiö. 

”Toivottavasti jossain vaiheessa kurssi vähän korjaantuu ja muistetaan se, mikä on oikeasti tärkeää.” 

Paneelikeskustelijoilta pyydettiin myös kertomaan yksi päätös, jonka he tekisivät, jotta vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ilmasto-, luonto- ja ympäristöturvallisuuskirjaukset vietäisiin vahvemmin käytäntöön. Voit katsoa koko keskustelun alku- ja loppupuheenvuoroineen MTV Katsomosta tästä linkistä. (Sivu aukeaa uuteen välilehteen.) 

Lue myös WWF Suomen kansainvälisen ohjelman ohjelmajohtajan Anne Tarvaisen ja kansainvälisen politiikan asiantuntijan Mari Pasulan näkökulmateksti Ko­ko­nais­tur­val­li­suus rakennetaan yhdessä – myös yli rajojen.