WWF:n talkoissa Piilijokeen lisättiin 250 tonnia kiveä virtavesikalojen käyttöön
Kuusamossa sijaitsevan Piilijoen kunnostustyöt etenivät elokuussa, kun WWF:n talkooleirillä rakennettiin vaelluskaloille uusia elinympäristöjä. Viikon aikana jokeen siirrettiin yhteensä 250 tonnia soraa ja kiviä. Noin hehtaarin alueelle syntyi 108 uutta kutusoraikkoa.
Kuusamon Piilijoella tehtiin elokuussa mittava työ vaelluskalojen elinympäristöjen parantamiseksi. WWF:n viikon mittaisella talkooleirillä vapaaehtoiset rakensivat jokeen poikaskivikoita sekä 108 kutusoraikkoa.
Jokeen siirrettiin viikon aikana 160 tonnia kutusoraa ja 90 tonnia poikaskiviä – yhteensä 250 tonnia kiviainesta. Työ tehtiin kone- ja käsivoimin. Kunnostettavat virtavesialueet sijoittuivat noin hehtaarin kokoiselle alueelle.
”Täytyy nostaa hattua talkoolaisille, joiden uurastus virtavesiluonnon ja uhanalaisten vaelluskalojen puolesta ylitti odotuksemme. Varaamamme kiviaines loppui kesken jo leirin puolivälissä, ja sitä oli tilattava lisää. Nyt tehty työ näkyy varmasti Piilijoen kalaston seurannoissa”, WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen sanoo.
Kutusoraikot ovat virtavesikaloille tärkeitä lisääntymisalueita. Piilijokeen palaavat taimenet ja harjukset tarvitsevat kutemiseen sopivaa, puhdasta soraa, jonka seassa mätimunat voivat kehittyä. Poikaskivikot puolestaan tarjoavat suojaa ja elinympäristöjä kalojen ensimmäisinä elinvuosina.
75 vuotta kuivana ollut joki sai uuden elämän
Piilijoen kunnostus on jatkoa Kuusinkijoki Kuntoon ry:n vetämälle hankkeelle, jossa viereisen Myllykosken vesivoimala pysäytettiin, Piilijoen yläpäästä avattiin vaellusesteenä toiminut maapato ja joen luonnonuomaan palautettiin virtaama vuonna 2025. Kuusinkijoen haara, Piilijoki, oli ollut ilman virtavettä noin 75 vuoden ajan. Nyt joen yhteys Kuusinkijokeen on palautettu, ja vaelluskalat pääsevät jälleen nousemaan Piilijokeen. Jokeen on jo noussut muun muassa taimenia ja harjuksia.
”Onnistunut virtavesien ennallistaminen vaatii konetyötä ja käsityötä. Positiivisten luontovaikutusten lisäksi ennallistaminen tuo varsinkin haja-asutusalueilla kaivattua työtä ”, WWF:n Meret ja sisävedet -ohjelman johtaja Sampsa Vilhunen sanoo.
WWF:n talkooleiri järjestettiin 16.–22. elokuuta yhteistyössä Kuusinkijoki kuntoon ry:n ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen kanssa. Piilijoen kalataloudellinen kunnostus on osa WWF:n Vauhtia vaellukseen II –hanketta, joka toteutetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027. Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppisen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle. Hanke jatkuu 30.12.2026 asti.
