Näkökulma: Valtio ajaa luontopolitiikassa kaksilla rattailla
On epäjohdonmukaista käyttää julkista rahaa samanaikaisesti sekä luonnon tilaa heikentäviin että elvyttäviin toimiin, kirjoittaa WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä.
Helsingin Sanomat uutisoi (14.10.) valtion myöntävän luonnolle ja ilmastolle haitallisia tukia moninkertaisesti verrattuna noin 136 miljoonaan euroon, jonka se käyttää vuosittain luonnonsuojeluun.
Mittasuhteet ovat hätkähdyttäviä. Ilmastopaneelin mukaan haitallisia tukia oli valtion talousarvioesityksessä jo vuonna 2019 noin 3,6 miljardin euron edestä, eikä suuruusluokassa ole tapahtunut muutosta. Tuet voi jakaa karkeasti kolmelle sektorille: liikenteelle, maataloudelle ja energialle.
Valtaosa haitallisista tuista on verohelpotuksia. Niistä päätetään vuosittain, eikä niiltä vaadita vaikuttavuusarviota. Harva hallitus kehtaisi puolustaa tukia ilmastolain ja säästöpaineiden aikana, jos rahasummat maksettaisiin suorina avustuksina esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttäjille ja teollisen mittakaavan energiapuunpolttajille.
Me emme ole ainoita, jotka vaativat muutosta tukipolitiikkaan. Valtiovarainministeriö linjasi virkapuheenvuorossaan, että luonnon monimuotoisuus on liitettävä johdonmukaisesti osaksi talous- ja ilmastopolitiikkaa. On epäjohdonmukaista käyttää julkista rahaa samanaikaisesti sekä luonnon tilaa heikentäviin että elvyttäviin toimiin.
Seitsemän eduskuntapuoluetta on sitoutunut velkajarruun, jolla valtiontaloutta sopeutettaisiin 8–11 miljardia euroa vuoteen 2031 mennessä. Haitallisten tukien karsiminen on erinomainen keino tasapainottaa valtiontaloutta. Se myös ohjaa lopettamaan luonnolle ja ilmastolle haitallista toimintaa.
Tukien karsiminen ei ole ainoa luonnontilaa parantava keino. Olemme mielenkiinnolla seuranneet uusia ympäristöverotuksen avauksia. Eduskunnan verojaoston iltakoulussa esitellyillä keinoilla luonto- ja ilmastohaittaveroja on mahdollista kerätä tulevalla hallituskaudella yli kahden miljardin edestä. Korostamme ministeriöiden tapaan aiheuttaja maksaa -periaatetta, jossa haitan aiheuttaja maksaa tuottamansa haitan, ei yhteiskunta ja veronmaksajat.
Armeniassa lokakuun loppupuoliskolla pidettävässä luontokokouksessa maailman maat sopivat yhdessä, kuinka valtiot kirivät, jotta saamme luontokadon pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Suomi ja muut maat ovat YK:n biodiversiteettisopimuksessa sitoutuneet muun muassa karsimaan luonnolle haitallisia tukia.
Suomen päättäjillä on ensi keväänä näytön paikka. Toimet luontokadon pysäyttämiseksi on kirjattava hallitusohjelmaan.
Teksti on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla lokakuussa 2026.
