Saimaannorppakannan hidas kasvu jatkuu – ilmastonmuutos vaikeuttaa myös kanta-arvioiden tekemistä
Metsähallituksen tuoreen kanta-arvion mukaan saimaannorppia on nyt noin 545 yksilöä, kun viime vuonna vastaava arvio oli 530. WWF korostaa, että talvien lyhetessä ja lauhtuessa kanta on saatava vahvistumaan mahdollisimman nopeasti.
Saimaannorpan kanta on vahvistunut hivenen, vaikka pesimäolosuhteet ovat heikentyneet talvien lauhtumisen myötä. Metsähallituksen torstaina julkistaman arvion mukaan saimaannorppia on nyt noin 545 yksilöä, kun vuosi sitten vastaava arvio oli 530.
Arvio perustuu muun muassa pesälaskentoihin, syntyneiden poikasten määrään, kuolleisuuteen ja jäänpeittoajan norppahavaintoihin. Kanta-arviossa ei ole mukana samana keväänä syntyneitä kuutteja.
Kanta-arvioon tuo epävarmuutta se, että laskentaolosuhteet ovat olleet heikot jo kolmena vuonna peräkkäin. Metsähallitus kertoo, että pesäaineisto jäi tänä vuonna suppeaksi lumen ja jään vähäisyyden vuoksi. Arvion vaihteluväli on 458–622.
Metsähallitus huomauttaa tiedotteessaan, että saimaannorpan kannan vakaa kasvu on seurausta onnistuneesta suojelusta, erityisesti kalastusrajoitusalueiden laajentamisesta ja yhtenäistämisestä. WWF ja muut ympäristöjärjestöt ovat pitkään vaatineet rajoitusten jatkamista heinäkuun loppuun, sillä kalanpyydyskuolleisuuden vähentäminen on tehokkain ja nopein tapa tukea norppakannan vahvistumista.
Saimaannorpan suojelemiseksi tehtävistä kalastusrajoituksista päätetään asetuksella aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Viime keväänä voimaan tulleessa asetuksessa kalastusrajoituksia jatketaan heinäkuulle asteittain, jos saimaannorppakannan kasvu jää alle tavoitetason.
”Talvien lämpeneminen ilmastonmuutoksen myötä on suuri uhka saimaannorpan säilymiselle, ja se tuo epävarmuutta myös kannan tilanteen arviointiin. Helpoin tapa auttaa saimaannorppaa on kalastaa Saimaalla ainoastaan norppaturvallisilla välineillä”, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
WWF on mukana saimaannorpan suojelussa, jota Metsähallitus johtaa. WWF huolehtii eteläisellä Saimaalla apukinoskolauksista, pesälaskennoista ja pesäpaikkasukelluksista. Lisäksi WWF on mukana alueen keinopesien ylläpidossa. Keinopesistä kehitetään uutta menetelmää saimaannorpan pesinnän auttamiseen vähälumisina talvina.
Viime keväänä Metsähallitus arvioi, että noin 90 prosenttia kuuteista syntyi apukinokseen tai keinopesään. Erityisesti ilmastonmuutoksen myötä apukinosten ja keinopesien merkitys on kasvanut. Kun lunta ja jäätä on entistä vähemmän ja talvet ovat aiempaa lyhyempiä, kuutteja voi syntyä avojäälle tai rantakivikkoon tai ne voivat menettää pesän suojan liian varhain ja jäädä alttiiksi säälle tai ketuille.
”Emme voi tuudittautua siihen, että saimaannorpan tulevaisuus olisi turvattu ilman aktiivista suojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kanta on saatava niin vahvaksi kuin mahdollista, jotta laji voi selviytyä ilmastonmuutoksen muuttamissa olosuhteissa”, Tolvanen sanoo.
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.