Järjestöt YK:n il­mas­to­ko­kouk­ses­ta: 1,5 asteen raja ylittyy, mutta kriisin vakavuus ratkaistaan nyt

Suomi neuvottelee Turkin Antalyassa YK:n ilmastokokouksessa osana EU:ta, jolta odotetaan entistä vahvempaa johtajuutta nyt, kun Yhdysvallat on irtaantunut Pariisin sopimuksesta. EU:n on tärkeä pitää päästövähennystavoitteistaan kiinni ja irtaantua fossiilienergian käytöstä. Oma esimerkki on vahvin keino vakuuttaa muita maita siitä, että päästövähennystahtia on lisättävä.

“Päästövähennyksiä on edistettävä Antalyassa ja varmistettava, että niihin keskittyvä työohjelma ei pääty tähän kokoukseen. Se olisi vakava isku Pariisin sopimuksen toimeenpanon uskottavuudelle”, sanoo WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.

Fossiilienergiasta irtaantumisen lisäksi on tärkeää torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja sekä mahdollistaa kaikille maille oikeudenmukainen siirtymä.

”Ilman riittävää sosiaalista dialogia, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja teknologian tuomista myös kehittyvien maiden ulottuville siirtyminen fossiilittomaan talouteen ei tapahdu riittävällä vauhdilla. Tähän kokouksessa käsiteltävä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on oiva työkalu”, toteaa Nordman.

Uusi ilmastotodellisuus edellyttää rahoitusta ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemista

Viime vuosina Eurooppa on saanut kokea ilmastonmuutoksen vaikutukset entistä voimakkaampina. Järjestöt toivovat, että se lisää eurooppalaisten valmiutta lisätä sopeutumisrahoitusta. Monille ilmastonmuutokselle alttiille ihmisille kyky sopeutua siihen ja palautua sen aiheuttamista tuhoista on jo nyt kysymys elämästä ja kuolemasta.

”Antalyassa tarvitaan konkretiaa, millä keinoin, missä aikataulussa ja keiden toimesta köyhille maille luvattu tuen kolminkertaistaminen sopeutumistoimiin tapahtuu. Sopeutumisen tavoitteiden ja mittareiden kehittämiseen on käytetty vuosikausia, mutta ilman rahoitusta ja käytännön toimintaa ne jäävät vain sanoiksi paperilla”, toteaa Suomen Lähetysseuran ilmastoasiantuntija Niko Humalisto.

Siirtyminen suunnitelmista toimeenpanoon on elintärkeää myös maailman lapsille, muistuttaa Suomen UNICEFin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen.

”Lähes puolet maailman lapsista elää useiden samanaikaisten ilmastoriskien keskellä, mutta lasten tarpeet näkyvät edelleen liian vähän ilmastorahoituksessa ja sopeutumistoimissa. COP31:ssa on pystyttävä edistämään konkreettisia investointeja, jotka vahvistavat lapsille elintärkeitä peruspalveluja.”

Ilmastotoimiin tarvitaan kaikki mukaan

Järjestöt iloitsevat siitä, että eri sidosryhmien osallistamiseen panostetaan edelleen. Niin kutsutulla Action Agendalla viitataan valtioiden välisten neuvottelujen ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. Tässä laajemmassa viitekehyksessä yhteiskunnan eri osat osallistuvat Pariisin sopimuksen toimeenpanoon. Tärkeitä sidosryhmiä ovat muun muassa kansalaisyhteiskunta, liike-elämä, tiedeyhteisö, alkuperäiskansat sekä lapset ja nuoret.

Kaikkien sidosryhmien yhtäläinen mahdollisuus osallistua ja raportoida ilmastokokouksesta on turvattava. Isäntämaassa Turkissa ihmisoikeustilanne on huolestuttava ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuu monenlaisia rajoituksia.

”Ilmastoneuvotteluissa tulisi tunnistaa ympäristönpuolustajien ja kansalaisyhteiskunnan merkittävä rooli oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan edistäjänä”, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola.

COP31 on valtavan tärkeä kokous, vaikka neuvottelujen agendaa on luonnehdittu ohueksi. Siirtyminen tavoitteiden asettamisesta ja yhteisten pelisääntöjen viilaamisesta toimeenpanoon vaatii päättäjiltä uudenlaista johtajuutta ja sitkeyttä. Tämän kokouksen päätöksillä voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka pitkäkestoinen 1,5 asteen ylityksestä lopulta tulee.