Kirjolohi ui vihreälle listalle
Kun syömme kalaa, valitsemme usein lautaselle lohta. Kotimainen kirjolohi on nyt WWF:n kalaoppaan vihreällä listalla.
Kaupan kalatiskit notkuvat erilaisista lohituotteista, ja lounasravintolan ruokalistalla lohta on lähes joka viikko. Suomalainen syö kuutisen kiloa kasvatettua lohikalaa vuodessa – siis lähes puolet vuotuisesta 15 kilon kalafileen kulutuksestaan.
WWF:llä on iloisia uutisia kalaruokien ystäville: suomalainen kirjolohi on nyt suositeltavien, kestävien kalavalintojen joukossa. Norjassa kasvatettu lohi pysyy sen sijaan edelleen harkiten ostettavien kalojen listalla. Jos kalatiskiltä löytyy vain norjalaista lohta, kysy kauppiaaltasi, onko se ASC-merkittyä. Aquaculture Stewardship Council (ASC) on uusi WWF:n suosittelema sertifikaatti kasvatetulle kalalle, ja se on juuri myönnetty kahdelle norjalaiselle kasvattamolle. Myös luomulohelle WWF näyttää vihreää valoa.
Itämeren lohikannat ovat olleet ylikalastettuja ja vähitellen elpymässä. Kestävään tasoon on kuitenkin vielä matkaa, minkä vuoksi WWF ei toistaiseksi suosittele villiä lohta.
Kirjolohi vai Norjan lohi?
Mittakaava ja kuormitus
Kirjolohen kasvatusta ohjaa Suomessa hyvin tiukka ympäristölainsäädäntö. Kalankasvatus ei saa haitata vesistön hyvän tilan ylläpitämistä tai saavuttamista. Lohikalojen kasvatukseen liittyvät ekologiset riskit ovat Norjassa suuremmat kuin Suomessa.
Norjassa kasvatetaan miljoona tonnia lohta vuodessa. Suomen kirjolohen tuotanto on vain noin prosentti tästä. Merialue on kuitenkin erilainen: herkkä Itämeri kestää rehevöittäviä ravinteita huomattavasti vähemmän kuin laaja Pohjois-Atlantti. Suomessa kalankasvatuksen kokonaiskuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa.
Rehu
Rehu ja sen alkuperä on tärkeä tekijä, kun arvioidaan kalankasvatuksen ekologisia vaikutuksia. Tässä Suomella ja Norjalla ei ole suurta eroa. Suomalaisten kalankasvattajien käyttämän rehun raaka-aineet ovat jäljitettävissä.
Itämerellä pitäisi suosia enemmän ravinteiden kierrätystä, jolloin käyttäisimme rehuun enemmän paikallisia raaka-aineita, kuten silakkaa ja kilohailia. Nyt kirjolohen kasvatukseen soveltuvaa kalaa syötetään lähinnä turkiseläimille.
Loiset ja taudit
Suomessa kalankasvatuslaitokset eivät levitä tauteja tai loisia luonnon kalakantoihin.
Norjassa kasvattamoilta leviää loisia luonnon kalakantoihin, myös muihin lajeihin kuin lohiin. Loisten takia kokonainen valtava verkkokassillinen kaloja voidaan joutua tuhoamaan.
Karkulaiset ja perimän heikentyminen
Kirjolohi on Suomessa vieraslaji. Jos kirjolohi karkaa verkkokassista luontoon, se ei lisäänny luonnonkalojen kanssa.
Norjassa kasvatettava Atlantin lohi kuuluu myös luontaiseen lajistoon. Kun lohi karkaa kasvatuslaitokselta, se voi uida villien kalojen joukossa jokeen lisääntymään ja vaikuttaa haitallisesti paikallisen lohen selviytymiskykyyn. Ruokakalaksi kasvatettavan lohen perinnölliset ominaisuudet ovat erilaiset kun villin kalan, joka on sopeutunut selviytymään paikallisissa olosuhteissa. Geenien sekoittumisen seurauksena luonnon kalakanta voi esimerkiksi menettää vastustuskyvyn tietylle virukselle tai loiselle. Norjassa karkulaisia on ollut vuosittain satoja tuhansia – esimerkiksi myrskyjen seurauksena kaloja pääsee pois verkkokasseista.
Lohikaloilla on kalaoppaan kaikki värit
Suosi
- Suomalainen kasvatettu kirjolohi
- ASC-sertifioitu kala
- Luomulohi
Osta harkiten
- Norjalainen kasvatettu lohi
- Itämeren istutettu, rasvaeväleikattu lohi
Vältä
- Itämeren villi lohi
***
WWF:n Kuluttajan kalaopas on päivitetty. Tarkista uudet suositukset osoitteessa www.wwf.fi/kalaopas. Tilaa oma taskuopas sähköpostitse info@wwf.fi tai soittamalla (09) 7740 100.
Teksti: Mira Hannuksela