Mitä kuuluu maailma?
Onko saukko jo pelastettu uhanalaisten eläinten listalta? Mitä kuuluu merien kalakannoille? Kuinka paljon vähemmän meidän tulisi kuluttaa?
Maapallon erilaisten elinympäristöjen voinnin kartoitus on valtava urakka. WWF:n Living Planet -raportti kertoo joka toinen vuosi, miten maapallolla menee. Se kertoo vastaukset sekä luonnon monimuotoisuuden tilasta että ihmisen maailmaan jättämästä ekologisesta jalanjäljestä. Raportin mittarit ja indeksit perustuvat laajoihin tutkimusaineistoihin lajeista ja niiden elinympäristöistä sekä väestön kasvusta ja kulutuksen kehityksestä.
Maapallon monimuotoisuutta kuvaava Living Planet -indeksi on karua luettavaa. Sen mukaan koko maapalon monimuotoisuus on pienentynyt 30 prosentilla vuodesta 1970 vuoteen 2008. Luonnonvarojen suhteen elämme velaksi: Ihmiskunta kuluttaa jatkuvasti paljon enemmän kuin mitä maapallo pystyy tuottamaan, eli noin 1,5 maapallollisen verran.
Tanska: Saukolla polskii hyvin
Eurooppalaisen saukon (Lutra lutra) tilanne näytti vielä 60- ja 70-luvuilla synkältä. Kovan työn, vesistöjen puhdistumisen ja metsähakkuiden hillinnän ansiosta saukkokanta saatiin elvytettyä vuosina 1984-2004 Tanskassa ja monissa muissa maissa.
Länsi-Atlantti: Älä herkuttele uhanalaisella
Pohjoisen sinievätonnikalan tilanne on surkea. Ylikalastuksen takia lajin kanta on romahtanut 1970 -luvulta. Sinievätonnikala on edelleen arvostettu ja kallis herkku, jota käytetään raaka-aineena muun muassa sushissa. Ylikalastus jatkuu edelleen ja laji on lähellä sukupuuttoa.
Grönlanti: Merten jättiläisiä jo yli 10 000
Kaupallisen valaanpyynnin lopettaminen oli lottovoitto arktisen alueen läntiselle grönlanninvalaiden (Balaena mysticetus) populaatiolle. Vuonna 1986 valaita oli jäljellä enää 1000-3000 yksilöä. Pyynnin lopettamisen jälkeen populaatio on kuitenkin nopeasti toipunut: Vuonna 2001 valaita laskettiin 10 545 yksilöä.
Brasilia: Tropiikin makeat vedet köyhtyvät
Maailman trooppisten alueiden jokien, järvien ja kosteikkojen monimuotoisuus ja hyvinvointi ovat laskeneet maapallon erilaisista ympäristöistä eniten: Jopa 70 prosenttia vuosien 1970-2008 aikana. Lasku johtuu muun muassa tropiikin maankäytön muutoksista, kun luonnonmaisemat on muutettu viljelys- ja laidunmaiksi. Muutoksilla on suuret vaikutukset myös vesistöjen tilaan.
Borneo: Kulutuksemme näkyy jo täällä
Suomalaisen kulutusvalinnat näkyvät yhä enemmän oman ympäristömme sijasta vaikkapa Borneon sademetsissä palmuöljytuotannon muodossa. Yhden luonnonvaran loppuessa voimme vielä vaihtaa korvaavaan, mutta korvaajien korvaajatkaan eivät riitä ikuisesti.
Yhdistyneet Arabiemiraatit: Biokapasiteettia tuontitavarana
Kulutusta mittaava ekologinen jalanjälki on hyvin erikokoinen kansasta ja sijainnista riippuen. Yhdistyneiden arabiemiraattien asukas kuluttaa keskimäärin 8,9 globaalihehtaaria (gha)*, mutta valtio itse kykenee tästä tuottamaan vain 0,6 gha. Loput ”tuodaan” raaka-aineiden ja tuotteiden muodossa muualta maailmasta, kuten Boliviasta, jossa biokapasiteetti on lähes 7 kertaa kulutusta suurempi.
Pohjois-Amerikka: New York ja muut urbaanit toivot?
Kaupungit kuluttavat paljon, mutta oikein suunniteltuina ne voivat olla myös osa tulevaisuuden ratkaisuja. New Yorkin asukkaan päästöt ovat 30 prosenttia pienemmät kuin keskivertoamerikkalaisen. Tämä johtuu muun muassa tiheästä julkisesta liikenneverkostosta.
Autetaan palloa voimaan paremmin! Ratkaisut monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ekologisen jalanjälkemme pienentämiseksi ovat jo olemassa. Katso osoitteesta wwf.fi/livingplanetreport mitä sinä voit tehdä jo tänään.
Mikä ihmeen globaalihehtaari (gha)? Sekä ekologista jalanjälkeä että biokapasiteettia kuvataan samalla yksiköllä, globaalihehtaarilla. Yksi gha vastaa yhtä biologisesti tuottavaa hehtaaria maailman keskituottavuuden mukaisesti. Gha siis tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoo hiilidioksidipäästöjä.
Teksti: Katja Rönkkö