Ismo Marttinen on saimaannorpan luottosuojelija
Saimaannorppien siirrot, surulliset kalanpyydyskuolemat ja sadan kuutin syntymä. Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kuluneeseen vuoteen on mahtunut paljon käänteitä, joita WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen on seurannut läheltä.
Tiesitkö, että...
Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä.
Mitä kuuluu Tuukka-norpalle, joka siirrettiin viime vuonna Saimaan Pihlajavedeltä eteläiselle Saimaalle? Sen haluaisi tietää Ismo Marttinenkin, joka toimi toukokuussa kenttäpäällikkönä kahden norpan, Tuukan ja Amalian, siirroissa. Siirroilla tähdättiin norppien perinnöllisen monimuotoisuuden vahvistamiseen.
Norpille laitettiin siirron yhteydessä satelliittiseurantalaite, joka Tuukalla irtosi pian siirron jälkeen. Se kuitenkin tiedetään, että Tuukka jäi uudelle alueelleen juuri sinne, missä Marttinenkin WWF:n aluevastaavana liikkuu.
”Odotan jo kevättä, jolloin toivon mukaan tunnistamme Tuukan joko livenä tai riistakamerakuvasta. Sitä, olisiko Tuukka voinut saada heti siirtojen jälkeisenä keväänä jälkikasvua, ei todennäköisesti vielä saada tietää. Kolovedelle siirretystä Amaliasta sen sijaan tällaisia tietoja uskaltaa jopa odottaakin”, Marttinen sanoo.
Saimaannorppien siirto oli Marttiselle uudenlaista suojelutyötä, vaikka hän on auttanut saimaannorppia jo kunnioitettavat 45 vuotta. Mikä sen sijaan ei valitettavasti ole uutta, ovat norppien hukkumiset kalaverkkoihin. Viime vuonna jopa yhdeksän kuuttia kuoli kalanpyydyksiin tehden tilastosta synkemmän kuin useana aiempana vuonna. Marttisen yhtenä tehtävänä eteläisellä Saimaalla on pitää huolta, että itsekseen ajelehtivat haamuverkot eivät ainakaan norppia saalistaisi.
Myös ilmastonmuutoksen aiheuttama talvien lämpeneminen ja talvisateiden lisääntyminen aiheuttaa jatkuvaa huolta.
”Nyt on ollut onneksi hyvä lumitalvi, mikä ennustaa toista hyvää norppavuotta peräjälkeen. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että tällaisia talvia tulee”, Marttinen toteaa.
Koska talvien olosuhteet voivat vaihdella, saimaannorpille kolataan apukinoksia pesinnän turvaamiseksi Metsähallituksen koordinoimana. Näin on toimittu jo 10 vuotta, ja tulokset ovat vakuuttavia: huonoina lumitalvina jopa 80–90 prosenttia kuuteista on syntynyt ihmisten rakentamiin apukinoksiin.
”Vuonna 2020 talvi oli niin vähäluminen, että lunta tiputeltiin kallioiden päältä kinokseen, jotta norpille saataisiin edes jonkinlaisia asumuksia kasaan”, Marttinen muistelee.
Suojelutoimet ovat turvanneet sitä, että erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on saatu pysymään kasvussa. Viime vuonna kuutteja syntyi ennätykselliset 100, ja kaikkiaan norppia ui Saimaassa nykyisin arviolta 480 yksilöä.
Kuuntele juttu
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.