Me­ri­kil­pi­kon­nien suojeluun uusia keinoja – pesiä vii­len­ne­tään, ettei poikasten su­ku­puo­li­ja­kau­ma vinoutuisi

Ilmaston lämpeneminen uhkaa muuttaa Ison valliriutan merikilpikonnat naaraiksi. WWF Australian ohjelmapäällikkö Christine Hof on mukana testaamassa, voiko munintarantoja viilentää kilpikonnien pelastamiseksi.

”Merikilpikonnat munivat hiekkarannoille. Poikasten sukupuoli määräytyy munia ympäröivän hiekan lämpötilan mukaan: mitä lämpimämpää hiekka on, sitä enemmän syntyy naaraita. Jos sukupuolijakauma vinoutuu liikaa, kilpikonnien tulevaisuus on uhattuna.

Tällä hetkellä tilanne on erittäin huolestuttava. Olemme tutkineet merikilpikonniin kuuluvien liemikilpikonnien sukupuolijakaumaa Ison Valliriutan pohjoisosissa. Yli 99,9 prosenttia tutkituista kilpikonnista oli naaraita. Naaraita syntyy luonnostaan enemmän, mutta on epänormaalia, että uroksia on näin vähän. Testaamme nyt keinoja viilentää munintarantoja, jotta kilpikonnilla olisi mahdollisuus selviytyä.

WWF Australian Christine Hof (oik.) viilentää kilpikonnien pesiä Milmannin saarella.

Testirantamme sijaitsee pikkuruisella Milmanin saarella aivan Australian pohjoiskärjessä. Olemme siirtäneet osan rannalle munineiden kilpikonnien munista testipaikalle ja merkinneet pesät tarkasti, jotta voimme seurata hiekan lämpötilaa munien ympärillä. Munat eivät kärsi siirtämisestä.

Kokeilemme pesien viilennystä kahdella tavalla: kastelemalla pesiä merivedellä ja varjostamalla niitä palmunlehdillä. Tavoitteemme on saada pesiä ympäröivän hiekan lämpötila laskemaan hieman, jotta uroksia syntyisi enemmän. Yli 29,1 asteen lämpötila tuottaa pääasiassa naaraita. Poikasia ei synny lainkaan, mikäli lämpötila ylittää 34 astetta.

Kokeilussa on haasteensa. Vaikeinta on löytää oikea tasapaino siinä, paljonko kasteluvettä tarvitaan ja miten usein pesiä pitää kastella, sillä hiekka ei saa viilentyä myöskään liikaa.

Suuri osa merikilpikonnien munintarannoista sijaitsee kaukana kaikesta, kuten esimerkiksi rakennusmateriaaleista tai juoksevasta vedestä. Tämän takia valitsimme keinoiksi sellaisia, joita voidaan käyttää myös asumattomilla saarilla kaukana kehityksestä. Merivettä ja palmunlehviä löytyy näiltä alueilta lähes joka paikasta.

Kun saamme myöhemmin tänä vuonna tuloksia parhaista keinoista, voimme kopioida toimintatapoja muille munintarannoille Australian ulkopuolella, kuten Papua-Uuteen-Guineaan tai Tyynenmeren saarille.

Merikilpikonnat tulevat sukukypsiksi vasta 25–30 vuotiaina. Näistä pesistä kuoriutuvat poikaset pariutuvat ja munivat aikaisintaan 2040-luvulla. Tutkimme kilpikonnien sukupuolijakaumaa säännöllisesti geenitestien ja endokrinologian avulla, jotta saamme tietoa siitä, mihin suuntaan sukupuolijakauma kehittyy.

Pesien viilentäminen ei riitä pelastamaan kilpikonnia tulevaisuudessa, mikäli ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä. Kilpikonnat ovat selvinneet tällä planeetalla miljoonia vuosia, mutta nyt ne ovat todellisessa vaarassa ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen takia. Tarvitsemme erittäin nopeita päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi joka puolella maailmaa.”

Teksti: Katja Rönkkö

Mitä sinä voit tehdä?

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.