Sarvikuonojen määrä on kasvanut Nepalissa ja muita luonnonsuojelun onnistumisia
Nepalissa on uuden arvion mukaan 16 prosenttia enemmän sarvikuonoja kuin kuusi vuotta sitten. Tämä ja muut luonnonsuojelun onnistumiset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme ja pitkäjänteistä suojelutyötämme.
1,2 miljoonaa EU-kansalaista vetosi trooppisten metsien puolesta
Lähes 1,2 miljoonaa kansalaista vetosi EU:hun trooppisen metsäkadon pysäyttämiseksi. Määrä on yksi suurimmista kansalaisten kannanotoista ympäristön puolesta EU:n historiassa. Kannustimme muiden järjestöjen kanssa kansalaisia vaikuttamaan EU:hun, jotta trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen kato saadaan pysäytettyä. Tuotteiden ja raaka-aineiden tuonti EU-markkinoille aiheuttaa toiseksi eniten maailmassa trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen katoa. EU valmistelee parhaillaan lakia, joka kieltäisi metsäkatotuotteiden tuonnin markkinoille. Vaadimme yhdessä EU-kansalaisen kanssa, että laista pitää tulla tiukka ja sen rikkomisesta pitää rangaista.
Sarvikuonoja on Nepalissa 16 prosenttia enemmän kuin kuusi vuotta sitten
Nepalin sarvikuonokanta on uuden arvion mukaan kasvanut noin 16 prosenttia pitkäjänteisen suojelutyömme tuloksena. Nepalissa elää tuoreen arvion mukaan 752 sarvikuonoa, kun kuusi vuotta sitten sarvikuonoja oli koko maassa arviolta 645. Sarvikuonojen kanta-arvio perustuu maalis–huhtikuun aikana kerättyihin sarvikuonohavaintoihin. Kollegamme Nepalissa osallistuivat viranomaisten johdolla tehtyyn laskentaan. Tämä on virstanpylväs Nepalin onnistuneessa työssä sarvikuonojen suojelemiseksi ja osoittaa, että kaikkien sidosryhmien yhteistyöllä saadaan tuloksia aikaan. Tuemme sarvikuonojen suojelutyötä Nepalissa ulkoministeriön ja kummien tuella.
Ympäristö ja luonto mukaan Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan
Suomen hallitus julkaisi toukokuussa WWF:n pitkään toivoman linjauksen siitä, että Suomen kehityspolitiikan yhdeksi painopisteeksi nostetaan ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Asia käsitellään vielä eduskunnassa. Tämä tarkoittaa, että Suomi kohdentaa aikaisempaa enemmän rahoitusta ja resursseja ympäristönsuojeluun kehitysmaissa, joissa luonnon monimuotoisuuden voimakas heikkeneminen uhkaa erityisesti köyhissä oloissa elävien ihmisten hyvinvointia ja toimeentuloa. Monimuotoinen luonto toimii myös puskurina muuttuvassa ilmastossa ja ehkäisee pandemioiden kehittymistä. Kehityspolitiikka tähtää maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämiseen, perusoikeuksien toteutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen, ja päävastuu Suomen kehityspolitiikasta on ulkoministeriöllä.
Autamme partiota edistämään toiminnan kestävyyttä
Olimme mukana luomassa Kestävästi partiossa -tunnusta, jonka avulla lippukunnat, eli partion paikallisyhdistykset, voivat kehittää toimintaansa entistä kestävämpään suuntaan. Lippukunta voi saada tunnuksen vuodeksi kerrallaan, jos se täyttää vähintään 25 Kestävästi partiossa -kriteeriä. Kriteereissä on huomioitu kestävän kehityksen eri osa-alueet, mutta painotus on ekologisessa kestävyydessä. Tämä tarkoittaa toimintaa, joka ei ylikuluta luonnonvaroja ja joka turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Tunnusta on voinut hakea maaliskuun alusta lähtien, ja huhtikuun loppuun mennessä se oli myönnetty jo 21 lippukunnalle.
Poikkeusluvilla metsästettyjen ahmojen määrä puolittui tänä vuonna
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti vuoden 2020 lopussa muutaman aiemman vuoden tavoin poikkeuslupakiintiön enintään kahdeksan ahman tappamiseksi. Aiemmista vuosista poiketen lupia kuitenkin myönnettiin tänä vuonna kahdeksan sijasta vain neljä. Suomen riistakeskuksen tuli tänä vuonna vaatia Natura-selvityksiä tappoluville, joita haettiin sellaisille luonnonsuojelualueille, joiden suojeluperustelajina on ollut ahma. Tämä oli seurausta WWF:n marraskuisesta kannanotosta, jossa vaadittiin selkeyttä ahmojen tappolupiin liittyville edellytyksille. Lupien määrän väheneminen on hyvä kehityssuunta, mutta jokainen poikkeuslupa on WWF:n mielestä erittäin uhanalaisen ahman suojelun näkökulmasta liikaa.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!