Susien suojelu, päästöjen vähentäminen, metsäkadon ehkäisy – EU on tehnyt luonnon hyväksi enemmän kuin yksikään Suomen hallitus

”Vaikka saamme lukea luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta synkkiä uutisia, ympäristön tila niin Suomessa kuin globaalisti olisi vielä tukalampi ilman Euroopan unionia. EU on muun muassa säätänyt ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja luonnonsuojelua edistäviä lakeja ja jakanut rahoitusta tärkeille ympäristöhankkeille”, WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen sanoo.

EU:n ansiosta päästöt ja ilmansaasteet ovat vähentyneet ja uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut Euroopassa. EU on vaikuttanut jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön: Suomenkin ympäristölainsäädännöstä jopa 80 prosenttia tulee EU:sta. EU onkin edellyttänyt jäsenvaltioilta toimia myös silloin, kun valtiot eivät olisi halukkaita niitä toteuttamaan: esimerkiksi suurpetojen tilanne Suomessa olisi nykyistäkin tukalampi ilman EU:ta. EU-vaalit ovat erittäin tärkeät ilmaston ja luonnon kannalta.

Kokosimme tähän artikkeliin kymmenen esimerkkiä siitä, miten EU on vaikuttanut positiivisesti luonnon suojeluun ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

1. EU on vähentänyt päästöjä!

Mitä EU on tehnyt päästöjen vähentämiseksi? EU vähentänyt kasvihuonepäästöjään merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2005 EU loi niin sanotun päästökauppajärjestelmän, jolla on rajoitettu energiaintensiivisen teollisuuden, sähkön ja kaukolämmön tuottajien sekä EU:n sisäisen lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä. Näiden alojen päästöt ovatkin vähentyneet 47 prosenttia vuosina 2005–2023. Lisäksi EU on onnistunut samassa ajassa yli kaksinkertaistamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden sähkön ja lämmön tuotannossaan hieman yli 10 prosentista lähes 23 prosenttiin. Vauhti on kiihtynyt, ja vuonna 2023 tuuli- ja aurinkoenergia kattoivat ensimmäistä kertaa yli neljänneksen (27 %) EU:n sähköntuotannosta.

Mitä EU:n on tehtävä seuraavaksi päästöjen vähentämiseksi? EU tavoittelee tällä hetkellä ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, mutta tahtia on kiristettävä, jotta globaali lämpötilan nousu saataisiin pysymään Pariisin sopimuksen mukaisesti alle puolentoista asteen. Arvioiden mukaan EU onnistuisi nykyvauhdilla vähentämään päästöjään ainoastaan 64 prosenttia vertailukohtana käytettävästä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. EU:n on siirrettävä omaa ilmastoneutraaliuden tavoitetta vuoteen 2040 ja varmistettava, että tavoitteeseen päästään aikaistettuun määräaikaan mennessä.

EU voi lisätä päästökaupan tehoa lopettamalla päästöoikeuksien jakamisen ilmaiseksi yrityksille. Lisäksi uusi liikenne- ja lämmityspolttoaineiden päästökauppa tulee käynnistää viipymättä. Maatalouden päästöt eivät ole juurikaan vähentyneet vuodesta 2005, ja EU:n mittavaa maataloustukijärjestelmää tulisikin kehittää ilmastokestävän ruokajärjestelmän varmistamiseksi. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää myös hiilinielujen merkittävää vahvistamista koko EU:n tasolla.

2. EU on kasvattanut suojeltujen alueiden määrää!

Mitä EU on tehnyt suojelualueiden lisäämiseksi? Euroopan unioni on sitoutunut pysäyttämään luontokadon alueellaan, ja luonnonsuojelualueiden lisääminen on tärkeää tavoitteen saavuttamiseksi. Suojelualueiden perustaminen ja elinympäristöjen suojelu on myös usein tehokkain tapa auttaa uhanalaisia lajeja.

EU on onnistunut vuosien saatossa kasvattamaan suojeltujen alueiden pinta-alaa huomattavasti. Erityisen merkittävä saavutus on Natura 2000 -suojelualueiden verkosto, joka kattaa yli 18 prosenttia EU:n maa-alasta. Suomessa Natura 2000 -verkosto on laajuudeltaan noin 50 000 neliökilometriä.

Mitä EU:n on tehtävä seuraavaksi suojelualueiden lisäämiseksi? Natura-verkoston suojelualueet eivät ole yhtä tiukasti suojeltuja kuin esimerkiksi kansallispuistot tai yksityiset luonnonsuojelualueet, vaan ne turvaavat niitä luontotyyppejä ja lajeja, joiden vuoksi kukin alue on mukana Natura 2000 -verkostossa. Näin ollen esimerkiksi metsätalous voi olla sallittua joillakin Natura-alueilla. Niinpä luontokadon pysäyttämiseksi EU:n on lisättävä suojelualueiden pinta-alaa – ja etenkin tiukasti suojeltuja alueita. EU onkin jo asettanut tavoitteeksi, että suojeltujen maa- ja merialueiden pinta-alaa kasvatetaan 30 prosenttiin. Tästä vähintään kolmasosa, eli 10 prosenttia EU:n maa- ja merialueista, tulee suojella tiukasti. Seuraavaksi EU:n on huolehdittava, että jäsenmaat suojelevat luontoa jo asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

3. EU on auttanut susia!

Mitä EU on tehnyt susien suojelemiseksi? Susi on petoeläin, joka herättää voimakkaita tunteita. Tarinoiden ja myyttien ruokkima susiviha on johtanut lajiin kohdistuvaan vainoon ympäri maailman. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, mutta se olisi vieläkin ahtaammalla ilman EU:ta. Susi, kuten muutkin Suomen suurpedot, on EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelema laji. Luontodirektiivin pääohje on, että susi on tiukasti suojeltu ja sen tappaminen on mahdollista vain tarkasti säädellyillä poikkeusluvilla. Esimerkiksi Suomessa vuosina 2015–2016 toteutettu susien niin sanottu kannanhoidollinen metsästys todettiin luontodirektiivin vastaiseksi.

Mitä EU:n tehtävä seuraavaksi susien suojelemiseksi? Viime aikoina EU:ssa on kuultu ehdotuksia suden suojelutason alentamista ja Suomessa on väläytelty mahdollisuutta suden kannanhoidollisen metsästyksen uudelleenaloittamiseen. Suden suojelun heikentämisen sijaan EU:n tulisi panostaa suurpetojen ja ihmisten rauhanomaisen yhteiselon lisäämiseen tukemalla muun muassa petoaitojen rakentamista ja laumanvartijakoirien kouluttamista. Suden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen.

4. EU pelasti euroopanmajavan sukupuuton partaalta!

Mitä EU on tehnyt euroopanmajavan ja uhanalaisten lajien auttamiseksi? 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla monet Euroopan eläinpopulaatiot pienenivät rajusti metsästyksen ja elinympäristöjen häviämisen vuoksi. Viimeisten 50 vuoden aikana useiden lajien kannat ovat jälleen lisääntyneet. Yksi ilahduttava esimerkki on euroopanmajava. Kun 1900-luvun alkupuolella Euroopassa oli enää muutama tuhat majavaa, nykyään niitä on yli 1,2 miljoonaa. Majavakanta kasvoi, kun EU:n rajoitti metsästystä ja tuki ohjelmia majavien palauttamiseksi luontoon ja niiden elinympäristöjen ennallistamiseksi.

Mitä EU:n tehtävä seuraavaksi uhanalaisten lajien suojelemiseksi? Vaikka edistystä on tapahtunut ja euroopanmajavan tarina on ilahduttava esimerkki, monien lajien kannat pienenevät edelleen hälyttävällä nopeudella. EU:n tulee tehostaa lintu- ja luontodirektiivien toimeenpanoa, kasvattaa suojeltujen alueiden pinta-alaa ja ennallistaa uhanalaisten lajien elinympäristöjä.

5. EU auttoi lintuja kieltämällä lyijyhaulit kosteikoilla!

Mitä EU on tehnyt lyijyhaulien kieltämiseksi? EU kielsi vuonna 2021 lyijyhaulien käytön kosteikoilla ja niiden läheisyydessä. Päätös oli tärkeä miljoonille vesilinnuille: Lyijyhauleja on käytetty perinteisesti metsästyksessä, ja luontoon jäävät haulit aiheuttavat vaaraa linnuille ja ihmisille. Vesilinnut voivat niellä pyöreitä lyijyhauleja erehtyessään pitämään niitä ruuansulatusta edistävinä pikkukivinä. Lisäksi lyijyä kerääntyy etenkin ravintoketjun huipulla oleviin lajeihin – Suomessa lyijymyrkytys on todettu merikotkien yleisimmäksi kuolinsyyksi.

Mitä EU:n tehtävä seuraavaksi lyijyammusten kieltämiseksi? Nykyinen lyijyhaulien kielto koskee vain kosteikkoalueita, mikä tarkoittaa, että metsästys lyijyhauleilla on edelleen sallittua monin paikoin. Euroopan kemikaalivirasto työstää parhaillaan toista rajoitusta, joka ehdottaa lyijyn käytön kieltämistä metsästyksessä kokonaan. EU:n on edistettävä tätä laajempaa, myös muihin ammuksiin ja kalastusvälineisiin laajennettavaa, kieltoa tulevina vuosina.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

6. EU on suojellut sademetsiä!

Mitä EU on tehnyt sademetsien suojelemiseksi? EU:ssa tapahtuva kulutus on ollut merkittävä syy trooppisten metsien hävittämiseen. Arvioiden mukaan niin sanottujen metsäkatotuotteiden kulutus EU:ssa johti pelkästään vuonna 2017 203 000 hehtaarin tuhoon. Vuonna 2023 EU kuitenkin hyväksyi asetuksen, joka kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella. Asetuksessa määritellään metsäkatoriskituotteiksi kahvi, kaakao, soija, palmuöljy, naudanliha, puu- ja paperituotteet sekä kumi. Yritysten tulee jatkossa pystyä osoittamaan, ettei näiden tuotteiden tuotantoketjussa ole tuhoutunut metsää enää vuoden 2020 joulukuun jälkeen. Metsäkatoasetus on merkittävä voitto maailman metsille.

Mitä EU:n tehtävä seuraavaksi sademetsien suojelemiseksi? Suomi ja muutamat muut EU-maat ovat yrittäneet heikentää jo hyväksyttyä asetusta. EU:n ei tule vesittää tärkeää asetusta, vaan varmistettava sen tehokas toimeenpano. On tärkeää, että EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, varautuvat jo asetuksen kunnianhimoiseen toimeenpanoon, kuten valvonnan toteutumiseen, turvaamalla siihen riittävät resurssit.

7. EU on auttanut kaloja!

Mitä EU on tehnyt kestävän kalastuksen edistämiseksi? Kalat liikkuvat laajasti eri EU:n jäsenvaltioiden alueella. Siksi on tärkeää, että kalakannoista huolehditaan ja kalastusta säädellään yhteisillä päätöksillä. EU:ssa kalastusta säännellään yhteisellä kalastuspolitiikalla, eli yhteiset säännöt hyväksytään unionin tasolla ja niitä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa. Kalastuspolitiikan piiriin kuuluvat mm. vuosittain päätettävät kalastuskiintiöt, kalastuksen valvonta, tiedon keruu sekä kalatuotteiden kauppaa koskevat säädökset. Monen kalalajin tilanne olisi huonompi ilman näitä yhteisiä sääntöjä. Esimerkiksi lohi vaeltaa kaikkien Itämeren maiden alueella, ja Tornio- ja Simojoen lohikannat on saatu elpymään kalastuskiintiöiden, tehostuneen valvonnan ja muiden yhteisesti päätettyjen säätelytoimien ansiosta. Yhteinen kalastuspolitiikka on yksi vanhimpia yhteistyön osa-alueita EU:ssa. Tuorein yhteisen kalastuspolitiikan uudistus vuodelta 2013 korostaa muun muassa tutkittuun tietoon perustuvaa ekosysteemilähtöistä tarkastelutapaa ja monivuotisia useita lajeja koskevia suunnitelmia.

Mitä EU:n on tehtävä seuraavaksi kestävien kalakantojen turvaamiseksi? Pitkästä historiasta ja hyvistä pyrkimyksistä huolimatta EU:n yhteinen kalastuspolitiikka ei ole kokonaisuutena pystynyt saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi Itämerellä kalakannat ja kalastus ovat tällä hetkellä kriisissä. Monet taloudellisesti ja ekosysteemin kannalta tärkeät lajit ovat taantuneet hälyttävästi asetettujen tavoitetasojen alapuolelle, asettaen merkittäviä haasteita Itämeren ekosysteemille ja kalastuselinkeinon jatkuvuudelle.

Itämeren kalakantojen viimeaikainen nopea taantuminen näyttää olevan ensisijaisesti seurausta Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneista muutoksista. Ympäristön muuttuminen vaatii, että erityisesti taantuneiden ja vaarassa olevien kalakantojen runsautta tulee kasvattaa, jolloin kannat eivät ole niin herkkiä ympäristön muutoksille. Tämä edellyttää nykyistä maltillisempia saaliskiintiöitä, kalastuksen tarkempaa alueellista ohjaamista sekä herkempää reagointia kalakantojen kehityksessä havaittaviin huolestuttaviin signaaleihin.

8. EU on edistänyt kestäviä ruokavalintoja!

Mitä EU on tehnyt kestävien ruokavalintojen edistämiseksi? EU:n kasviperäinen elintarviketeollisuus on kasvanut merkittävästi, ja kasviperäisten tuotteiden myynti kasvoi unionin alueella muutamassa vuodessa (2018–2020) peräti 49 prosenttia. Silti Euroopassa syödään edelleen liikaa eläinperäisiä tuotteita, minkä myös EU on tunnustanut niin sanotussa Pellolta pöytään -strategiassaan. Strategian tavoitteena on edistää ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja siirtyä nykyisessä EU:n elintarvikejärjestelmässä kestävään malliin ja siinä korostetaan kasvipohjaisemman ruokavalion yleistymisen merkitystä. Kasvipohjaisilla elintarvikkeilla on lukuisia etuja eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna, sillä niiden tuottaminen vaatii huomattavasti vähemmän maapinta-alaa ja makean veden resursseja ja ne tuottavat vähemmän kasvihuonekaasuja.

Mitä EU:n tehtävä seuraavaksi kestävien ruokavalintojen edistämiseksi? EU on tunnustanut kasvipohjaisempaan ruokavalioon siirtymisen tärkeyden, mutta ei ole onnistunut edistämään ja helpottamaan kestävämpien ruokavalioiden omaksumista riittävästi. Osana Pellolta pöytään -strategiaa EU:n on tehostettava sääntelyä ja tarjottava konkreettisia kannustimia ruokavaliomuutosten tekemiseksi.

Viime vuosina Euroopan komissio suunnitteli kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskevaa lakia (Sustainable Food Systems Law), jonka tarkoituksena oli tehdä kestävästä ja terveellisestä ruoasta edullisempaa ja saavutettavampaa. Euroopan komission oli tarkoitus julkaista laki vuonna 2023, mutta se torpattiin määrittelemättömäksi ajaksi. EU:n on otettava lain edistäminen uudestaan työn alle.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

9. EU on suojellut vesistöjä!

Mitä EU on tehnyt vesistöjen suojelemiseksi? EU hyväksyi vuonna 2000 niin sanotun vesipuitedirektiivin, jonka myötä kaikki EU-maat sitoutuivat saattamaan vesistönsä hyvään ekologiseen tilaan. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa esteettömiä ja luonnoltaan rikkaita vesistöjä, joiden vedenlaatu on hyvä. Direktiivi on muun muassa edistänyt turhien patojen purkamista virtavesistä ja estänyt vesistöille tuhoisia teollisuusprojekteja.

Mitä EU:n tehtävä seuraavaksi vesistöjen suojelemiseksi? Vesipuitedirektiivin tärkeän tavoitteen määräaikaa on lykätty vuoteen 2027 ja sen heikentämiseen on ilmennyt muutenkin halukkuutta. Vesipuitedirektiivi on tärkein oikeudellinen väline vesiemme hyvän tilan saavuttamiseen, ja se on toteutuessaan toiminut erittäin hyvin. EU-maat eivät kuitenkaan ole osoittaneet riittävää kunnianhimoa toteuttaa laissa säädettyjä tavoitteita. Koska vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamisen viivästyminen johtuu suurelta osin muun muassa riittämättömästä rahoituksesta ja hitaasta täytäntöönpanosta eikä lainsäädännön puutteista, tulee EU:n edellyttää jäsenmailta vahvemmin sen toimeenpanoa.

10. EU on rahoittanut luonnonsuojelua!

Mitä EU on tehnyt luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen rahoittamiseksi? Luontokadon pysäyttäminen vaatii taloudellisia satsauksia. EU onkin tukenut tuhansia luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä hankkeita. Esimerkiksi vuosina 1992–2018 EU:n LIFE-ohjelma investoi 2,2 miljardia euroa ympäristöhankkeisiin. LIFE-rahoituksen avulla on EU:n mukaan ennallistettu yli 5 miljoonaa hehtaaria elinympäristöjä, mikä vastaa Slovakian pinta-alaa. EU:n kautta tulee merkittävästi rahoitusta ympäristö- ja luonnonsuojelutyöhön myös Suomessa.

Mitä EU:n tehtävä seuraavaksi riittävän rahoituksen varmistamiseksi? EU:n on lisättävä luontorahoitustaan ja varmistettava, että kansalliset hallitukset lisäävät bruttokansantuotteestaan luontoon sijoitettavaa osuutta. Riittävä taso olisi, jos EU:n ja kansallisen tason luontoinvestoinnit olisivat yhteensä vähintään 50 miljardia euroa vuodessa. EU:n investoinnit pitäisivät sisällään uuden EU-rahaston perustamisen muun muassa viljelijöiden, metsätoimijoiden, maanomistajien ja kalastajien tekemille ennallistamistoimille.

Vaali luontoa ja äänestä!

”Nämä esimerkit osoittavat, että vaikka EU on tehnyt paljon luonnon ja ilmaston hyväksi, petrattavaakin riittää. Siksi äänelläsi on merkitystä: EU-vaaleissa meillä kaikilla on mahdollisuus olla lähettämässä Brysseliin päättäjiä, jotka pitävät luonnon ja ilmaston puolia. Vaali siis luontoa ja äänestä”, Jari Luukkonen sanoo.

Voit tutustua tarkemmin vaalien tärkeisiin ympäristökysymyksiin ja puolueiden ilmasto- ja luontokantoihin sivuillamme.