Marjo Saastamoinen on tutkinut koko työuransa perhosia – yksi niistä katosi Manner-Suomesta vuosikymmeniä sitten
Kesän koittaessa Helsingin yliopiston professori Marjo Saastamoinen alkaa pohtia, millainen perhosvuosi on tulossa.
Tiesitkö, että...
Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä.
Täpläverkkoperhonen (melitaea cinxia) elää Suomessa vain Ahvenanmaalla ja siitä viimeisen 30 vuoden aikana kertynyt tutkimusaineisto on maailman mittakaavassakin ainutlaatuista. Tutkimuksen aloitti 1990-luvulla akateemikko Ilkka Hanski, jonka tutkimusryhmästä alkoi Marjo Saastamoisenkin ura.
”Pitkäaikaisen tutkimuksen ansiosta tunnemme Ahvenanmaan täpläverkkoperhosen populaation historian ja tiedämme, miten ketoverkoston pirstoutuminen tai ilmastonmuutos vaikuttavat lajiin”, Saastamoinen sanoo.
Mantereelta täpläverkkoperhonen hävisi 1970-luvulla, jolloin eläintuotanto siirtyi sisätiloihin ja perinteinen luonnonlaidunnus alkoi kadota. Ahvenanmaalla lehmät ja lampaat laiduntavat edelleen ulkona ja tarjoavat laidunnuksellaan monille perhosille tärkeitä elinympäristöjä.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Marjo Saastamoinen.
Täpläverkkoperhostutkimuksen ansiosta tiedetään, että perhoset tarvitsevat riittävän laajoja ja toisiinsa kytkeytyneitä elinalueita. Kaikki perhoslajit eivät pysty lentämään pitkiä matkoja pysähtymättä, vaan ne tarvitsevat pysähdyspaikkoja ja ravintoa.
”Kaupungeissakin tarvitaan sekä laajoja viheralueita, joista löytyy perhosille mesikasveja ravinnoksi ja muuta kasvillisuutta munimiseen, että pienempiä paikkoja, kuten piha- tai parvekeistutuksia, joissa ne voivat levähtää.”
Perhoset ovat monille ihmisille kaunista katsottavaa, mutta tutkija näkee niistä paljon muutakin.
”Perhoset on indikaattorilajeja, jotka reagoivat helposti ympäristön ja esimerkiksi maankäytön muutoksiin. Hyvä uutinen on, että ne myös toipuvat ja palautuvat hyvin nopeasti, jos niiden elinympäristöä ennallistetaan esimerkiksi niittämällä umpeenkasvanutta niittyä. Perhoset ovat paitsi pölyttäjiä, myös tärkeää ravintoa esimerkiksi linnuille.”