Pidetään Suomen vedet puhtaina
Kesä Suomessa vietetään vesistöjen äärellä: katsellaan järven selkää, merenlahden tyyntä pintaa, tunnetaan laiturin lämpimät laudat paljaan ihon alla. Sitten on niitä epämiellyttävämpiä kesäkokemuksia, kun uimareissu peruuntuu sinilevän vuoksi tai kun iho on uinnin jälkeen ruskeana humuksesta.
Itämeren ja sisävesiemme rehevöityminen nostaa pinnalle huolen siitä, mitä olemme menettämässä.
Vesistöt rehevöityvät, koska töpeksimme maalla. Muun muassa ojitusten ja avohakkuiden takia vesistöihin virtaa ravinteita. Kun typpi ja fosfori päätyvät järviin ja mereen, ne ruokkivat leväkukintoja. Ilmaston lämpeneminen pahentaa tilannetta entisestään. Lisäksi vesistöihin päätyy niitä samentavaa kiintoainesta.
Onneksi ongelmat ovat myös ratkaistavissa. Metsätaloudessa voimme siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, ennallistaa soita ja hidastaa veden kulkua maisemassa esimerkiksi kosteikoita rakentamalla. Näin pidämme ravinteet siellä, minne ne kuuluvat – maaperässä, eivät vesistöissä. Tästä aiheesta voit lukea lisää lehtemme sivuilta 13–15.
Puhdas vesi on suomalaisen luontokokemuksen ytimessä, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Toimitaan yhdessä puhtaiden vesistöjen eteen.