WWF Ukraina valvoo, ettei luontoa unohdeta sodassa
Sota ei ole syy tinkiä luonnonsuojelusta – päinvastoin. Etenkin, kun sen tuhot luonnossa ovat niin massiiviset kuin Ukrainassa. WWF Ukraina tekee töitä, jotta ympäristö huomioidaan maan toipumisessa ja tulevaisuuden rakentamisessa.
Tiesitkö, että...
Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä.
Pommit ja miinat eivät kylvä tuhoa vain kaupungeissa, vaan sota jättää yhtä lailla jälkensä luontoon. Noin viidennes Ukrainan suojelualueverkostosta on kärsinyt Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista, kuvailee WWF Suomen kansainvälisen politiikan asiantuntija Mari Pasula.
”Arviolta kolme miljoonaa hehtaaria Ukrainan metsistä on jo vahingoittunut esimerkiksi metsäpaloissa ja pommituksissa, kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoalueita on tuhoutunut ja vesistöihin on päätynyt öljyä ja muita vaarallisia kemikaaleja”, hän luettelee.
Sodan isoin yksittäinen katastrofi oli Kakhovkan vesivoimalaitospadon tuhoutuminen kesäkuussa 2023. Padon äkillinen murtuminen aiheutti tulvan laajalla alueella, ja vesi kuljetti mukanaan kemikaaleja, räjähteitä ja jätettä aina Mustallemerelle saakka.
Neljättä vuotta jatkuvan sodan tuhojen kattava arviointi on vaikeaa, koska monet alueet ovat miinoitettuja tai muuten turvattomia. Tämä tekee myös kentällä tehtävän luonnonsuojelutyön monilla alueilla vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi.
“Jo nyt on arvioitu, että useamman lajin kannat ovat romahtaneet”, Pasula sanoo.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Ukrainassa luontoon on jäänyt valtavia määriä romua, räjähteitä ja haitallisia aineita, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän.
Luonnonsuojelu ei voi odottaa rauhaa
WWF Suomi aloitti tammikuussa ulkoministeriön tukeman nelivuotisen yhteistyön WWF Ukrainan kanssa. Tämä työ keskittyy poliittiseen vaikuttamiseen.
Viesti on, että luonnonsuojelua ei voida kaiken hävityksen keskellä lykätä sodan jälkeiseen aikaan – varsinkin, kun ympäristöhallinto ei ollut Ukrainassa erityisen hyvällä tasolla myöskään ennen sotaa.
Sodan aikana valvonta on heikentynyt entisestään. Maassa on ollut esimerkiksi pyrkimyksiä keventää ympäristövaikutusten arviointia rakennus- ja muissa hankkeissa. WWF Ukrainan tavoitteena on, että sodan jälkeen luonnonsuojelun ja ympäristön huomioimisen taso olisi maassa paremmalla tolalla kuin ennen sotaa.
Tähän Ukrainaa kirittää myös EU-jäsenyysprosessi sekä Ukrainan toipumista ja jälleenrakentamista varten perustettu EU-rahasto, sillä molempien ehtona on ympäristön huomioiminen eri osa-alueilla.
”Se antaa vipuvartta WWF Ukrainan vaikuttamistyölle. Jos hallinto suunnittelee toteuttavansa hankkeen, joka uhkaa heikentää ympäristön tilaa, he voivat todeta, että hanke uhkaa EU:lta saatavaa rahoitusta.”
Sodan tuhoja Ukrainan luonnolle ei voida perua, mutta nyt ratkaistaan, jäävätkö ne pysyviksi vai pystytäänkö niitä korjaamaan.