Ei vettä rantaa rakkaampaa

Puhtaita järviä, kuohuvia koskia, jääkauden hiomia rantakallioita, koskemattomia korpia ja karunkauniita tuntureita – on helppo keksiä vähintään sata syytä, miksi Suomen upea luonto on suojelemisen arvoinen.

Käsivarren puuttomat paljakat ovat suomalaista luontoa karuimmillaan. Tunturissa hiljaisuus on huumaava, silmä kantaa ja mieli lepää. Näissä maisemissa on myös hyvällä tuurilla mahdollisuus nähdä maamme uhanalaisin nisäkäs, naali. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on naalin ja muun pohjoisen luontomme kannalta äärimmäisen tärkeää.

”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.” Näillä sanoilla alkaa Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla. Suota on suomalaisessa kulttuurissa pidetty vertauskuvana vaikeuksista, jotka sisukas ihminen voittaa. Soilla elää kuitenkin rikas lajisto, joka kaipaa apuamme. Suomen seuraavalta sadalta vuodelta voisikin toivoa enemmän suota – ja vähemmän kuokkaa ja Jussia.

 

Joet, purot, norot ja kosket, sanalla sanoen virta­vedet, ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle lajille. Kalojen lisäksi vapaana virtaavia vesiä kaipaavat muun muassa saukko, ravut ja simpukat. Sotien jälkeen iso osa virtavesistämme padottiin jälleenrakennuksen nimissä. Useat tahot, WWF mukaan luettuna, tekevät nykyään töitä virtavesien vapauttamiseksi.

Suomi on tuhansien järvien – ja noin 380 saimaannorpan – maa. Harva näkymä lienee sadoilletuhansille suomalaisille yhtä rakas kuin kesäinen järvinäkymä. Emme kuitenkaan saa unohtaa luonnonsuojelun merkitystä, jos haluamme rantojen pysyvän rakentamattomina, maisemien säilyvän ennallaan, järviemme veden olevan tulevaisuudessakin puhdasta ja norppakannan jatkavan kasvuaan.

Metsät ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa. Ne tarjoavat myös elinympäristön kymmenille tuhansille eliölajeille. Tavoitteenamme on, että Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on tulevaisuudessa turvattu suojelemalla metsiä riittävästi ja harjoittamalla ekologisesti kestävää metsätaloutta. Tällöin myös ihmiset saavat metsistä suurimman mahdollisen hyödyn.

Itämeri ja rannikkomme yli 70 000 saarta tarjoavat valtavan monelle suomalaiselle irtioton arjesta ja lupauksen seikkailusta. Vaikka rakas Itämeremme on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, merkit osoittavat, että sillä on toivoa. WWF:n tavoitteena on meri, joka voi hyvin, jonka kalaa voi syödä turvallisin mielin ja johon on mukava pulahtaa uimaan.

WWF:n lahja satavuotiaalle Suomelle on lupaus työskennellä entistä lujempaa maamme ainutlaatuisen luonnon puolesta. Tule sinäkin mukaan: wwf.fi/liity

Teksti Joonas Fritze