Haluatko toimia ilmaston puolesta? – Ääni EU-vaaleissa on ratkaisevan tärkeä
EU:n ilmastolinjaukset vaikuttavat sekä suomalaisen että kansainvälisen ilmastopolitiikan suuntaan. Nyt vaaleilla valittava EU-parlamentti ratkaisee, säilyykö EU:n rooli kansainvälisen ilmastopolitiikan kirittäjänä.
Euroopan unioni oli ratkaisevassa roolissa Pariisin ilmastosopimuksesta neuvoteltaessa. Sopimuksen tavoite on rajata maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla keskilämpötilan nousu saataisiin pidettyä alle 1,5 asteessa. Seuraavat vuodet kuitenkin määrittävät, ovatko maat valmiita tarvittaviin päästövähennyksiin. Onnistumisen kannalta tärkeää on kunnianhimon nosto maailmanlaajuisesti, ja siinä sekä Suomi että EU voivat olla kokoaan suurempia vaikuttajia.
Päätökset ilmaston puolesta eivät synny EU:ssa ilman Suomen kaltaisten maiden kirittämistä. Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskautensa aikana näyttää esimerkkiä siitä, miten 1,5 asteen tavoitteen mukaista politiikkaa tehdään ja miten suunnitellaan fossiilisista polttoaineista luopuminen hallitusti ja reilusti.
“EU on keskeinen ilmastotoimija ja sen esimerkillä on valtava merkitys. EU:n on suunniteltava ja toteutettava omat 1,5 asteen mukaiset tavoitteensa, jotta muut tärkeät maat saadaan sitoutettua vastaaviin toimiin, myös suurimmat saastuttajamaat”, painottaa WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
EU-vaaleissa suomalaisten äänestysinto on ollut muita vaaleja alhaisempaa. Ilmastokriisin ratkaisemisen kannalta eletään kuitenkin kriittisiä hetkiä. Nyt vaaleilla valittava EU-parlamentti ratkaisee, säilyykö EU:n rooli ilmastopolitiikan kirittäjänä. Varsinkin lakien esittelijöinä toimivien meppien valtaa on verrattu kansallisten ministerien valtaan.
“Nyt valittavat europarlamentaarikot tulevat päättämään lukuisista ilmastotoimista. EU vaikuttaa ilmasto- ja energialainsäädännön kautta ratkaisevasti myös Suomen ilmastopolitiikan tasoon ja suomalaisten arkeen. Tarvitsemme meppejä, jotka vaativat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa”, Rahunen sanoo.
Päästökauppa hinnoittelee jo nyt ilmastokriisiä kiihdyttäviä päästöjä energiantuotannossa ja teollisuudessa. Järjestelmä ei vielä toimi tarpeeksi hyvin ja mepit ovat avainasemassa sen parantamisessa. Europarlamentaarikot tulevat osallistumaan myös liikenteen, rakentamisen, asumisen ja maatalouden tavoitteiden päivittämiseen.
”Metsien käyttö tulee pysymään ilmastopolitiikan asialistalla. Tällä hetkellä EU:n metsien hiilinielu heikkenee, joten luonnon kykyä sitoa hiiltä on vahvistettava. Ääni EU-vaaleissa voi olla ratkaiseva ääni ilmaston ja luonnon puolesta.”
WWF on muiden järjestöjen kanssa mukana Korvaamaton-ilmastokampanjassa, joka vaatii EU:lta muun muassa:
- EU:n päästövähennystavoitteen on oltava vuonna 2030 vähintään 65 prosenttia ja EU:n on oltava hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä.
- Luonnon hiilinieluja on vahvistettava EU-tasolla esimerkiksi suojelemalla ja ennallistamalla metsiä ja soita.
- 40 prosenttia EU:n budjetista on käytettävä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, eikä EU saa rahoittaa hankkeita, jotka ylläpitävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
- Ympäristölle haitalliset tuet pitää lopettaa.
- Euroopassa myytävää lentopolttoainetta on ryhdyttävä verottamaan.